Toimihenkilön tulisi tietää palkkansa suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Näin sanoo työsopimuslaki. Käsi sydämelle, kuinka moni saa selvän nykymuotoisesta palkkalaskelmastaan? Onko siinä selkeästi eritelty palkan eri osat perusteineen?

Pääosalla toimihenkilöistä peruspalkka muodostuu palkkausjärjestelmän mukaisesti toimen vaativuuden perusteella määräytyvästä vaativuusluokkapalkasta ja henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden perusteella maksettavasta palkasta. Näiden lisäksi peruspalkassa voi olla mukana palvelusvuosilisää ja markkinapalkkaa. Näistä muodostuu toimihenkilön kokonaispalkka.

Toimen vaativuuden arvioinnin pitää perustua kirjalliseen toimenkuvaukseen. Toimenkuvaus kertoo toimihenkilön toimen vaativuuden, ei muuta. Toimenkuvaukset ovat vain harvoin ajan tasalla ja luottamusmiehen tiedossa. Miksi näin on ja miksi toimenkuvausten laatimiseen ei anneta riittävää opastusta ja koulutusta? Miksi toimenkuvat eivät voisi olla julkisia ja työpaikalla nähtävissä?

Henkilökohtaisen työsuorituksen ja pätevyyden arvioi yleensä toimihenkilön lähiesimies. Työsuoritusta tulee arvioida suhteessa toimen vaativuuteen. Usein vain on niin, että sen enempää toimihenkilö kuin hänen esimiehensä eivät tiedä, miten järjestelmä toimii ja miten sitä tulee soveltaa. Tilanne turhauttaa niin toimihenkilöitä kuin heidän lähiesimiehiään ja rapauttaa järjestelmän kannustavuutta. Usein myös arvioinnin palkkavaikutuksen koetaan olevan korkeampaa matematiikkaa ja korkeimman kädessä. Miksi järjestelmää ei avata ja sen soveltamiseen ei anneta opastusta työpaikoilla?

”Palkkasalaisuus on pyhä”

Toimihenkilön itsensä lisäksi työpaikan luottamusmies valvoo lakien ja sopimusten noudattamista. Siksi luottamusmies tarvitsee käyttöönsä toimihenkilöiden palkka- ja ansiotiedot palkkaluokittain, ansioerittäin ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Näin ei suinkaan tapahdu kaikissa yrityksissä. Luottamusmies ei saa palkkatietoja, eikä niitä aina anneta edes valtakirjaa vastaan.

”Palkka on jokaisen henkilökohtainen asia ja palkkasalaisuus on suomalaiselle pyhä asia.” Näin kuulee väitettävän, ja väittäjä on usein työnantaja. Jos työpaikalla toimihenkilöiden toimenkuvat ovat päivittämättä, vaativuuden arviointi ontuu ja henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen muistuttaa salatiedettä, herää epäilys onko yrityksen johtaminen ja muu toimintakaan tämän päivän vaatimusten tasolla. Kenties palkkasalaisuudesta hyötyy ainoastaan työnantaja?

Oma näkemykseni on, että palkoista ja palkkauksesta pitää puhua työpaikoilla nykyistä enemmän. Suomen tiukkaa palkkasalaisuutta on syytä avata ja myös palkanmuodostuksen perusteet on oltava avoimia, läpinäkyviä ja palkkatasa-arvoa tukevia.

Kirjoittaja on teollisuussektorin johtaja Ammattiliitto Prossa.