Työelämään valmistuvat nuoret ovat entistä koulutetumpia. Hyvä niin, sillä osaamista pidetään Suomen kilpailuvalttina ja hyvinvointivaltion kivijalkana. Silti korkeakoulutuksen ja työelämän välillä on edelleen kuilu, ja nuoret kokevat työelämän vieraana ja jopa pelottavana. Opiskelijat kaipaavat tietoa eri toimialoista ja työtehtävistä. Tämä selvisi, kun korkeakouluopiskelijoiden työelämätietoa selvitettiin Ykkösketju-hankkeen tuoreessa raportissa.

Nuorten puutteellinen työelämäosaaminen on ammattiliitoissa tuttu juttu. Vain kolmannes ammattikorkeakouluopiskelijoista kertoi työelämätietouden sisältyvän osaksi opetussuunnitelmaa, totesi keskusjärjestö STTK:n ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOKin muutama vuosi sitten teettämä työelämäkysely. Työnantajienkin mukaan suurin este nuorten työllistämiselle ovat heikot yleiset työelämävalmiudet, raportoi tuore pk-yritysbarometri.

Lehdet ovat tarttuneet nuorten puutteellisiin tietoihin innokkaasti, ja otsikoihin on päätynyt tapauksia, joissa työnantajaa on haukuttu Facebookissa. Vastaavasti nuoret näyttävät uskovan herkästi mitä työnantaja sanoo, koska nuoret eivät tunne lain ja työehtosopimusten takaamia vähimmäisoikeuksia.

Työelämätietouden pitäisi sisältyä kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin. Tavoite kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisesta kaikilla koulutusasteilla on kirjattu myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011–2016.

Monet ammattiliitot ovat tehneet töitä asian eteen jo vuosia. Pro on yhdessä SAMOKin kanssa käynnistänyt Työelämän ajokortti -hankkeen nuorten työelämätietojen parantamiseksi. Taustalla on ammattikorkeakoulusta valmistuvien nuorten huoli omista työelämätiedoistaan ja -taidoistaan. Projektin aikana valmistunut Työelämän ajokortti -opintojakso käynnistyy tänä keväänä ja toteutetaan kuluvan vuoden aikana useassa ammattikorkeakoulussa. Opintojakso on ammattikorkeakouluille maksuton ja sen toteutuksesta vastaavat Pron asiantuntijat.

Luottamusmiehet työpaikoilla, vanhemmat kotona ja pidempään työelämässä olleet työkaverit voisivat ohjata ja neuvoa työelämään siirtyviä nuoria. Vaikka virheistä oppii, ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta. On kaikkien etu, että työpaikoilla toimitaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Kun perusasiat työpaikalla ovat kunnossa ja työt sujuvat, jää aikaa vaikkapa työyhteisön kehittämiselle.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron koulutuspoliittinen asiantuntija.

Lue lisää:
Työelämän ajokortti -opintojakso ammattikorkeakouluille

Korkeakouluopiskelijat ja työelämätieto – katsaus nykytilaan ja tarpeisiin. Ykkösketju-hankkeen väliraportti/ 2012. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Pk-yritysbarometri/ kevät 2012