Henrik Haapajärvi

Työelämä 360°

Henrik Haapajärvi

Säästääkö Sailas Suomen hengiltä?

"Kasvunäkymät eivät ole enää näin ruusuiset, joten velkasuhteen alentamisen vaatimus on liian kova."

Istuvan hallituksen hallitusohjelmassa lukee, että valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden aikana eli vuoteen 2015 mennessä.  Viime viikolla valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas tulikin julkisuuteen viiden miljardin euron veronkorotus- ja leikkauslaskelmillaan, jotka pitävät kiinni hallitusohjelman vaatimuksesta.

Sailaksen resepti on tuttu 1990-luvun lamasta, jolloin 300 000 ihmistä menetti työpaikkansa. Silloin oli pakko säästää, koska Suomi ei tahtonut saada markkinoilta enää lisää lainaa. Nyt elämme eri tilanteessa.

Hallitusohjelma tehtiin sille oletukselle, että Suomen bruttokansantuote alkaa kasvaa ja se osaltaan parantaa Suomen velkasuhdetta. Kasvunäkymät eivät ole enää näin ruusuiset, joten velkasuhteen alentamisen vaatimus on liian kova.

Taloustieteen nobelistit P.Krugman ja J.Stiglitz, Etlan Korkman ja Maailman Valuuttarahaston (IMF) Lagarde kaikki pelkäävät, että Euroopassa säästetään kansantaloudet hengiltä. He peräävät elvytyspolitiikan jatkamista, jossa valtiot panostavat kasvuun. Tämä on suhdannepolitiikkaa, jossa valtio suojelee omia kansalaisiaan työttömyydeltä ja kasvattaa julkisia hankintoja muun muassa tilaamalla isoja rakennushankkeita.

Onnistuneen suhdannepolitiikan esimerkkejä ei tarvitse kaukaa etsiä. Naapurimaamme Ruotsi kärsi myös 1990-luvulla taantumasta. Toisin kuin Sailaksen Suomessa Ruotsin valtio otti ja sai enemmän velkaa kuin Suomi. Elvytyspolitiikka johti siihen, että Ruotsi pääsi nopeammin kasvu-uralle ja maksoi rivakammin velkoja pois Ennen kaikkea Ruotsissa vältettiin massiivisen rakenteellisen työttömyyden syntyminen.

Suomen hallitus kokoontuu kehysriiheen maaliskuussa ja saa eteensä myös Sailaksen esitykset. Toivoa sopii, että hallituksen ministerit kuuntelevat herkällä korvalla maailman arvovaltaisimpia asiantuntijoita ja uskaltavat lisätä elvytyspolitiikkaa veronkorotusten ja leikkauksien sijaan. Suomalainen elinkeinoelämä tarvitsee piristysruisketta ja moni Pron jäsen tarvitsee työtä.

Henrik Haapajärvi
Kirjoittaja työskentelee elinkeino- ja ympäristöpoliittisena asiantuntijana Ammattiliitto Prossa.

Tulosta