Pron solidaarisuushankkeet | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Pron solidaarisuushankkeet

Pron toteuttaa solidaarisuustoimintaansa pääsääntöisesti Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. SASK saa rahoituksensa Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista ja suomalaisilta ammattiliitoilta. Prolla on hankkeita Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankekumppaneinamme ovat pääsääntöisesti kansainväliset ammattisihteeristöt (global union federation) sekä paikalliset ammattiliitot.

Pro tukee SASKia

Pron solidaarisuustoiminnan keskiössä on ILOn työelämän perusoikeuksien takaaminen kaikille työntekijöille sekä demokraattisten ja taloudellisesti itsenäisten ammattiliittojen aikaansaaminen. ILOn työelämän perusoikeuksista keskeisiä ovat lapsi- ja orjatyövoiman käytön kieltäminen, syrjinnän poistaminen sekä järjestäytymis- ja neuvotteluvapaus ammattiliitoille. Usein toistuvia teesejä ovat ’kunnon työ’ (decent work) ja ’elämiseen riittävä palkka’ (living wage), joita Prokin hankkeillaan edistää.

Kehitysmaat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Vähiten kehittyneet maat (LDC, least developed countries) ja keskituloiset maat (middle income countries). Jälkimmäinen ryhmä jaetaan vielä usein kahteen osaa, alemman ja ylemmän tulotason, keskituloisiin maihin. YK pitää listaa LDC-maista.

Maan keskimääräisen tulotason lisäksi yksi keskeinen indikaattori on tulonjakautumisen tasa-arvoisuutta mittaava gini–kerroin. Se kuvaa köyhien ja rikkaiden määrien suhdetta. Esimerkiksi Intiassa gini-kerroin on pienempi kuin Yhdysvalloissa eli Intiassa tulonjako on tasaisempi. Pohjoismaiden gini-kertoimet ovat pienimpiä maailmassa, siis tulonjako tasaisimpia.

OECD:n alainen Kehitysyhteistyökomitea (DAC, Development Assistance Committee) on eräs maailman tärkein kansainvälisen kehitysavun normeja määrittävä ja ylläpitävä elin. DACissa on jäseninä 24 eniten kehitysapua antava maata, kuten Suomi.

Afrikassa ammattiliitot alkuun

Afrikassa on maanosista lukumäärältään eniten LDC-maita. Ammattiliittojen toimintaedellytykset ovat usein hyvin rajalliset. Toisaalta maanosassa on myös joitain varsin vahvoja ammattiliittoja, kuten Etelä-Afrikassa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on monia maita, joissa HIV- ja AIDS-sairastavuus on erittäin suurta. Joissakin maissa jopa puolet aikuisväestöstä on sairastuneita. Suuren absoluuttisen köyhyyden johdosta myös Afrikan sisäisten siirtotyöläisten määrä on suuri. Afrikassa Pron hankkeet keskittyvät usein ammattiliittojen perustoimintojen rakentamiseen ja ylläpitoon sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen.

 

Aasiassa sopimukset kuntoon

Aasiassa useat suuret kehitysmaat, kuten Kiina, Intia ja Indonesia, ovat keskituloisia kehitysmaita. Silti Aasiassa asuu eniten kaikkein köyhimpiä kansalaisia. Monessa maassa ammattiliittojen toimintaedellytyksiä rajoittaa puoluepolitiikan epädemokraattisuus tai suuri hajaannus. Useat suomalaiset yritykset ovat sijoittaneet liiketoimintaansa Aasiaan, samoin muut monikansalliset teollisuusyritykset. Aasiassa Pron hankkeet keskittyvät usein ammattiliittojen rakenteiden kehittämiseen, vaikuttamiseen monikansallisissa yrityksissä tai työehtosopimuskulttuurin parantamiseen.

 

Amerikassa ammattiliitot ahtaalla

Monet Latinalaisen Amerikan maat, kuten Brasilia, Argentiina ja Meksiko, ovat jo ylemmän tulotason kehitysmaita. Suomalaisilla ja muilla monikansallisilla yrityksillä on tuotantolaitoksia näissä maissa. Väli-Amerikan maat ovat pääosin alemman keskitason kehitysmaita eikä niissä ole vastaavaa teollista toimintaa. Useissa Latinalaisen Amerikan maissa ammattiyhdistystoimintaa on säädelty poliittisesti ja joissakin, kuten Meksikossa, demokraattiset ammattiliitot ovat todella ahtaalla. Maiden poliittinen vakaus on vaihdellut ja ay-liikkeen asema sen mukana. Toisaalta esimerkiksi Brasiliassa on hyvin toimivia ja merkittäviä liittoja. Sielläkään työehtosopimusten neuvottelujärjestelmä ei toteuta ILOn perusoikeuksia. Latinalaisessa Amerikassa Pron hankkeet keskittyvät usein kansallisen tason ammattiliittotoiminnan tehostamiseen ja työehtosopimustoiminnan tukemiseen sekä vaikuttamiseen monikansallisissa yrityksissä.