Palkkausjärjestelmät | Ammattiliitto Pro

Palkkausjärjestelmät

Palkkausjärjestelmillä tehtävänkuvassa määritelty työkokonaisuus kytketään palkkaukseen, kunkin työn osien ja kokonaisuuden arvo arvioidaan ja tehdään rahassa mitattavaksi.

Tutkimuksellisesti palkkausjärjestelmät käsitetään laajasti, analyysi kohdistuu myös toimintaprosesseihin ja järjestelmien taustalla olevaan tietopohjaan Pron jäsenten töistä, tulostavoitteista ja osaamisen kehittämisestä. Palkkausjärjestelmillä pyritään siihen, että organisaatio toimii täydellä potentiaalillaan ja työntekijöiden palkat ja muut korvaukset ovat oikeudenmukaisia suhteessa työpanokseen (tehtävien vaikeus, hyötyvaikutus). Palkkausjärjestelmistä voit lukea esimerkiksi tästä raportista.

Toimiakseen järjestelmältä vaaditaan kolmen pääprosessin 1) kehittäminen, 2) ylläpito ja 3) käyttö oikeaa mitoitusta. Järjestelmät käyvät läpi omaa evoluutiotaan mahdollisesti täysin eri sektoritoimijoiden voimin, jo siksi on luonnollista, että on varsin suuria eroja esimerkiksi sopimusalojen, ajan ja työpaikan koon mukaan. Pron tutkimus mittaa järjestelmiä sen verran yleismittareilla, että epäyhtenäisemmästä järjestelmien maailmasta saadaan vertailukelpoinen kuva.

Järjestelmätietoisuudella on oma merkityksensä palkkauksen kehittämisessä. Avoin keskustelukulttuuri ja palkkasalaisuuden poistaminen helpottaa taistelussa palkkadiskriminaatiota (palkkasyrjintää) vastaan.

Jollakin alalla sisäisesti hyvin toimiva palkkausjärjestelmä ei vielä tarkoita, että alan palkat olisivat oikeassa suhteessa muiden alojen palkkoihin nähden, tietty ihanne voisi toteutua vain "universaalin" palkkausjärjestelmän vallitessa. Viime kädessä palkkataso riippuu myös toimialan yritysten palkanmaksukyvystä ja palkkapolitiikasta. Palkkausjärjestelmä vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon, osaamisen kehittymiseen, jotka taas vaikuttavat tuottavuuden kautta yritysten palkanmaksukykyyn.

Osa työnteko tapahtuu erityisissä olosuhteissa, joihin liittyvät korvausjärjestelmät vaikuttavat työtulojen tasoon ja kompensoivat rahallisesti tai ajallisesti keskimääräistä kuormittavampaa työntekoa. Alla olevassa tilastossa kysymykset on asetettu niin, että "jos toimintaa tapahtuu erityisessä olosuhteessa, niin korvattaisiinko se?".

Ikä ja työntekijän kokemus voi vaikuttaa koettuun palkkausjärjestelmätyytyväisyyteen. Pitemmän aikaa palkkausjärjestelmien piirissä ollut saattaa tuntea paremmin organisaation käytännöt, järjestelmien teorian ja käytännön toimivuuden. Nuoremmat taas saattavat olla vaativampia järjestelmiä kohtaan, osaavat paremmin kyseenalaistaa esimerkiksi, jos järjestelmässä ei ole riittävästi huomioitu työnteon uusia muotoja, kuten verkossa työskentelyä. Luonteeltaan palkkausjärjestelmät ovat varsin teoreettisia ja olennaisesti subjektiivisia, siis ihmisten näkemyksiä. Teoreettisuuden takia järjestelmän arviointi vaatinee hyvää koulutusta, käsiteellisemmän tiedon soveltamista. Omalla mittaristollaan Pron tutkimus tekee palkkausjärjestelmien tilan näkyväksi ja ajassa monipuolisesti seurattavaksi.

Katso lisää tilastoja ja analyyseja aikasarjatyökalun avulla.