Mitä hyödyllistä työmarkkinajärjestöt tekevät? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Mitä hyödyllistä työmarkkinajärjestöt tekevät?

15.9.2016 klo 08:07
|

Viime aikoina mediassa on keskusteltu työmarkkinajärjestöjen yleishyödyllisyydestä. Joitakin tahoja on erityisesti närästänyt se, että yhdistysmuotoiset työmarkkinajärjestöt eivät maksa sijoitusomaisuutensa tuotosta samalla tavalla veroja kuin esimerkiksi yksityishenkilöt tai yritykset.

 

Pro tiedote 

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt tekevät työtä, jota kukaan muu ei tee ja joka täyttää verohallinnon määritelmän yhdistyksen yleishyödyllisyydestä. Jos työmarkkinajärjestöjä ei olisi, valtiovalta joutuisi järjestämään verovaroin liittojen nyt tuottamaa neuvontaa, palveluja, koulutusta ja valvontaa.

Työssäkävijä saa neuvotellut työehdot

Ammattiliitot tekevät työehtosopimuksia, joissa määritellään eri alojen minimipalkat ja työehdot. Nämä työehdot koskevat suurinta osaa suomalaisista työssäkävijöistä. 

Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemuksella on saatu aikaiseksi merkittäviä yhteiskunnallisia sopimuksia, kuten vuonna 2017 voimaan tuleva eläkejärjestelmän uudistaminen ja 2016 neuvoteltu kilpailukykysopimus. Nämä sopimukset parantavat yhteiskunnan talouskehityksen ennakoitavuutta.

Päättäjä saa asiantuntijalausunnot

Työmarkkinajärjestöt toimivat työelämän asiantuntijoina ja antavat päätöksentekijöille lausuntoja lainsäädännön valmistelu- ja päätöksentekovaiheessa.

Työmarkkinajärjestöissä on usein paras asiantuntemus erilaisten lakien ja päätösten vaikutuksista työpaikkatasolla sekä arviointikykyä toivotun ohjauskeinon tehokkuudesta. Työmarkkinajärjestöt antavat asiantuntija-apuaan myös useissa valtionhallinnon toimielimissä ja osaltaan edistävät toimivan päätöksenteon ja lainsäädännön syntymistä.

Luottamusmies neuvoo työajoissa ja ylitöissä

Ammattiliitot ja liittojen kouluttamat luottamusmiehet neuvovat jäseniään eri työelämäasioissa, ja tämä vähentää merkittävästi työsuojelupiirien palvelukysyntää. Ammattiliittojen työsuhdeneuvonta vastaa jäsenten kysymyksiin myös lainsäädännön tulkinnassa. Useimmin kysymykset liittyvät työaika- ja vuosilomalakiin sekä ylitöiden korvaamiseen. Lisäksi ammattiliitot kouluttavat jäseniään sopimusten ja työelämälainsäädännön muutoksista.

Työpaikat saavat uusimmat tiedot lakimuutoksista

Työmarkkinajärjestöt tekevät lähes vuosittain erilaisia uusia sopimuksia palkoista, työajoista ja työehdoista. Myös työ- ja sosiaalilainsäädäntö muuttuu tiuhaan. Ammattiliitot tiedottavat muutoksista omille jäsenilleen ja luottamusmiehilleen. Työnantajajärjestöt tiedottavat näistä muutoksista ja niiden velvoittamista toimenpiteistä omia jäsenyrityksiään. Toimiva jäsensuhteeseen perustuva tiedotus edistää lainsäädännön oikeaa noudattamista työpaikoilla. Lainsäätäjien tarkoittamat muutokset etenevät käytäntöön työpaikoilla.

Nuoret oppivat työelämän pelisääntöjä

Ensimmäistä kertaa kesätöihin lähtevä nuori opettelee vasta työelämää. Ammattiliitot neuvovat nuoria esimerkiksi Kesäduunari-puhelinpalvelussa, jonne soittavat usein työnantajatkin. Pron ammattikorkeakouluille tarjoama maksuton Työelämän ajokortti ja työelämäluennot ovat esimerkkejä neuvonnasta nuorille.

Työssäkävijä saa elinikäistä oppia

Perinteisen työelämäoikeuksiin liittyvän koulutuksen lisäksi ammattiliitot antavat jäsenilleen monenlaista yleissivistävää koulutusta, mikä tukee ihmisten työhyvinvointia, osaamisen ylläpitämistä, omaedunvalvontaa sekä työnhaun osaamista. Koulutuskokonaisuudet voivat koskea myös yritysten taloutta, vuorovaikutustaitoja tai työpaikalla toimimista yleisemmin.

Työtön saa ansiopäivärahan

Suurin osa suomalaisista palkansaajista on ansioturvavakuutusten piiriin. Ammattiliitoilla on omat työttömyyskassansa, jotka hoitavat ansiopäivärahan maksamisen lisäksi muun muassa vuorotteluvapaakorvausta ja soviteltua päivärahaa. Työttömyyskassat antavat myös paljon neuvontaa työttömäksi joutuneille korvauskäytännöistä ja työttömien oikeuksista sekä urapalveluista.

Liitot sopivat riitoja tuomioistuinten sijasta

Työmarkkinajärjestöt ratkaisevat erilaisia työpaikoilla syntyviä lainsäädäntöön tai sopimusten tulkintaan liittyviä riitoja. Tämä on yhteiskunnallisesti hyödyllistä, sillä sopimalla syntyneet tulokset ovat edullisia verrattuna riitelyyn käräjäoikeudessa ja työtuomioistuimessa. Muuten nämä tulkintariidat kuormittaisivat jo ennestään ruuhkaantuneita tuomioistuimia.

Palkansaajalle oikeusapua työsuhdeongelmissa

Ammattiliitot auttavat jäseniään työelämään liittyvissä oikeudenkäynneissä. Ilman liittojen maksuttomia lakimiespalveluja edes hyvätuloinen työssäkävijä ei uskalla lähteä penäämään työsuhteensa oikeuksia. Jos juttu hävitään, työssäkävijä joutuu maksamaan myös vastapuolen kulut, jos käy oikeutta ilman ammattiliitton apua. Summa voi kohota jopa suomalaisen keskituloisen vuosipalkan suuruiseksi.

Työntekijä saa tehdä työnsä terveenä

Laki määrää, että työpaikoilla on oltava työsuojeluvaltuutetut. He saavat koulutuksen tehtäväänsä ammattiliitoilta. Työsuojeluvaltuutetut valvovat, ettei työ vaaranna kenenkään terveyttä ja synny estettävissä olevia sairauspoissaoloja. Jos ammattiliitot eivät kouluttaisi valtuutettuja, joutuisi julkinen sektori tai yritys järjestämään perehdyttämiskoulutuksen. Ilman työsuojeluvaltuutettuja valtion työsuojelupiirit joutuisivat puuttumaan moninkertaisesti enemmän työpaikkojen epäkohtiin.

Luottamusmies valvoo lakia ja tukee kaveria

Ammattiliitot ja niiden kouluttamat luottamusmiehet valvovat työpaikoilla työlainsäädännön noudattamista. Ilman luottamusmiestä työntekijä joutuu itse perehtymään työlakiin ja tulkitsemaan työehtosopimusta sekä edustamaan itseään yksin neuvotteluissa työnantajan kanssa.

Asiamies huomaa harmaan talouden

Ammattiliittojen asiamiehet valvovat, ettei yrityksissä makseta pimeitä palkkoja ja tueta harmaata taloutta. Asiamiehet tekevät yhteistyötä ja antavat virka-apua eri viranomaisille kuten Työttömyysvakuutusrahasto, Eläketurvakeskus, verottaja, Keskusrikospoliisi ja aluehallintoviranomaiset.

Yhteiskunta saa tutkittua tietoa työstä

Työmarkkinajärjestöt tuottavat tietoa työelämästä. Työmarkkinajärjestöt ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita valtiollisille tutkimuslaitoksille, kuten THL, TTL ja KELA. Lisäksi tutkimustieto on poliittisten päättäjien käytettävissä päätöksenteon tukena.

Suomalaiset vaikuttavat ylikansalliseen lainsäädäntöön

Työmarkkinajärjestöt vaikuttavat omien kansainvälisten kanaviensa kautta ylikansallisen lainsäädännön laatimiseen. Useimmiten Suomella on selkeä kansallinen intressi teollisuus-, kilpailu-, finanssi-, kauppa- tai ympäristölainsäädäntöön, mitä työmarkkinajärjestöt pyrkivät edistämään kansainvälisissä toimielimissä yhdessä suomalaisten virkamiesten kanssa.

Yleishyödylliset yhdistykset ovat arvonlisäveron loppumaksajia

Työmarkkinajärjestöt määritellään yleishyödyllisiksi tuloverolain 22 pykälässä.  Samassa asemassa ovat esimerkiksi partiolaiset, maamiesseurat, vammais- ja yrittäjäjärjestöt.  

Yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yleinen hyvä voi olla aineellista, henkistä, eettistä tai yhteiskunnallista. Yhdistyksen tai säätiön toiminta ei saa kohdistua vain rajattuun henkilöpiiriin.

Yleishyödylliset yhdistykset eivät maksa sijoitustoiminnan tuotoista veroa. Sen sijaan yleishyödyllinen yhdistys maksaa täyden 24 prosentin arvonlisäveron (alv) jokaisesta toimintaan liittyvästä ostosta olipa se tavaraa tai palveluja.

Yritys saa tehdä ostoksistaan alv-vähennyksen, mutta yleishyödylliset yhdistykset eivät saa.  Jos yleishyödylliset yhdistykset rinnastettaisiin verotuksessa yrityksiin, valtio menettäisi merkittävästi verotuloja, kun arvonlisäverotuotto vähenisi.

Liitot ja henkilökunta ovat veronmaksajia

Ammattiliittojen työ on ihmisten kohtaamista, neuvontaa ja koulutusta, johon tarvitaan henkilökuntaa. Siksi henkilöstökustannukset ovat liittojen suurimpia yksittäisiä kulueriä. Henkilöstön palkoista maksetaan normaalisti palkkaverot ja työnantajamaksut.