Ammattikorkeat lopettamassa työllistäviä koulutusohjelmia | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Ammattikorkeat lopettamassa työllistäviä koulutusohjelmia

16.7.2013 klo 09:00
|

Hammasteknikkoalalla työvoimapulaa – silti Suomen ainoa koulutus lakkautuslistalla Metropoliassa. Helsingin, Lahden ja Tampereen ammattikorkeakoulujen koulutuksen lakkauttamispäätöksiä yhdistävät korkeat opetustila- ja opetusvälinekustannukset.


Mikä AMK-uudistus?Ammattikorkeakoulu-uudistuksella halutaan vauhdittaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Tavoitteena on rahoitusperiaatteita uudistamalla tukea työelämälähtöisen koulutuksen ja aluekehitystä tukevan tutkimus- ja kehitystoiminnan laatua.

Uudistus on tarkoitus toteuttaa kaksivaiheisena siten, että vuoden 2014 alusta astuvat voimaan uudet toimiluvat, koulutusvastuut ja rahoitusperiaatteet. Uudistuksen toisessa vaiheessa vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Pro Uutiset/Pron tiedote 16.7.2013

Metropolia Ammattikorkeakoulu päätti toukokuussa alustavasti olla hakematta toimilupaa hammasteknikkokoulutukselle. Metropolia on Suomena ainoa ammattikorkeakoulu, jossa annetaan hammasteknikon tutkintoon johtavaa koulutusta.

- Nyt koko hammaslaboratorioalan osaaminen ja myös alan työpaikat uhkaavat hävitä Suomesta, toteaa sopimusalavastaava Tanja Luukkanen Ammattiliitto Prosta.

Hammaslaboratorioissa valmistetaan lähes miljoonan suomalaisen hammasproteesien käyttäjän proteesit.

- Koska alalla on jo nyt työvoimapula, on uhkana että ikääntyvän väestön hammasproteettiset palvelut tuotetaan Suomen rajojen ulkopuolella, Luukkanen kertoo.

Pienten ja hyvin työllistävien alojen koulutus uhkaa loppua myös Lahdessa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Syynä on ammattikorkeakoulujen halu säästää koulutuksen tarjoamisen kustannuksissa.

- Häviäjiä ovat sekä opiskelijat että yritykset. Nuoret ovat hakeneet innokkaasti koulutukseen alalle, jossa työpaikka on varma. Yrityksissä podetaan jo nyt työvoimapulaa, kertoo Luukkanen Prosta.

Lahti kaventamassa muovi- ja tekstiilikoulutusta

Lahden ammattikorkeakoulu on päättänyt kaventaa muovi-, tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutustaan. Jo aiemmin Lahden AMK päätti lakkauttaa näiden alojen koulutuksen itsenäisinä koulutusohjelmina.

Uuden kaventamispäätöksen myötä Lahden ammattikorkeakoulu on enää askelen päässä lopettaa materiaalitekniikan koulutustarjonta kokonaan. Kuitenkin esimerkiksi muovialalla toimii tällä hetkellä yli 600 yritystä, ja alalla työskentelee noin 14 000 henkilöä.

-Vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakoulu-uudistus on kiihdyttänyt koulutusten vähentämispäätöksiä, toteaa koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen Ammattiliitto Prosta.

Helsingin, Lahden ja Tampereen ammattikorkeakoulujen koulutuksen lakkauttamispäätöksiä yhdistävät korkeat opetustila- ja opetusvälinekustannukset. Päätöksiä perustellaan kustannussäästöillä.

- Halvimmaksi tulee, kun opetusta ei anneta. Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on kuitenkin antaa työelämän tarpeisiin perustuvaa opetusta.

Ammattiliitto Pron asiantuntijat kävivät tapaamassa ministeri Krista Kiurua kesäkuun lopussa ja toivat esiin huolen koulutusten suunnitelluista lakkautuksista.

-Koulutuspolitiikkaa on tehtävä pitkällä aikajänteellä ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Koulutustarjonnan kaventaminen tarkoittaa maton vetämistä jalkojen alta pieniltä mutta työllistäviltä toimialoilta.

Laboratorioanalyytikkojen koulutus seuraava?

Pirkanmaalla Tampereen ammattikorkeakoulussa pohditaan laboratorioanalyytikkokoulutuksen lakkauttamista. Jos koulutus lakkautetaan, voi laboratorioanalyytikoksi kouluttautua ensi vuodesta alkaen vain pääkaupunkiseudulla.

Laboratorioanalyytikoksi valmistuneet sijoittuvat teollisuuteen ja heitä työskentelee esimerkiksi kemian-, teknologia-, metsä-, paperi- ja elintarviketeollisuudessa. Lisäksi laboratorioanalyytikoita työskentelee palvelualan yrityksissä sekä kuntien ja valtionlaitosten palveluksessa eri puolilla maata.

-Miten maakuntien työvoimatarve pystytään tulevaisuudessa kattamaan, jos koulutustarjonta vähenee? kysyy koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen Prosta.

Ratkaisuna voisi olla koulutusohjelmien, tulevaisuudessa koulutusvastuiden, lopettamispäätösten muuttaminen luvan varaiseksi tai uuden joustavan lisärahoitusmekanismin käyttöönotto työelämän kannalta kriittisillä koulutusaloilla.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja samanaikaisesti toteutettavien koulutuksen rahoitusta koskevien leikkausten keskellä näyttää unohtuvan, miksi ja kenen tarpeisiin koulutusta ylipäätään järjestetään.

- Ammattikorkeakoulutuksen vetovoima on monilla aloilla ohittanut yliopistokoulutuksen. Myös suomalainen työelämä nojaa vahvasti ammattikorkeakouluissa tutkintonsa hankkineiden varaan, Nousiainen painottaa.