Ammattiliitto Pron tavoitteet hallituksen budjettiriiheen | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Ammattiliitto Pron tavoitteet hallituksen budjettiriiheen

Hallituksen budjettiriihessä on tehtävä työntekijöiden hyvinvointia ja työsuhteen turvaa parantavia ratkaisuja. 

Pron tavoitteet hallituksen budjettiriiheen

Talous-, työllisyys- ja veropolitiikka

Pro tukee Suomen hallituksen talouspolitiikan linjaa, jossa panostetaan työllisyysasteen kasvattamiseen ja sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Koronakriisin hoito kasvattaa valtion velkaa, mutta Vihriälän ym. raportin mukaisesti elvytyspolitiikkaa tarvitaan, jotta kaikki saadaan pidettyä mukana ja akuutista kriisitilanteesta päästään yli. Liian nopea talouden sopeuttaminen pitkittäisi taantumaa ja aiheuttaisi konkurssi- ja irtisanomisaallon.

Taloustilanteen korjaamisen taakan on jakaannuttava tasaisesti yhteiskunnan eri osille. Olisi vastuutonta esittää työsuhteen tai työttömyysturvan ehtojen heikentämistä kriisin varjolla. Työttömien ja lomautettujen asemasta on huolehdittava ja yhteiskunnan tukiverkkojen on oltava vahvoja.

Työllisyyden hoitoon on panostettava. Työllisyysasteen nostamisen esteenä ei koronan aiheuttamassa talouskriisissä ole työvoiman tarjonta, vaan työpaikkojen saatavuus. Pro valmistelee työllisyystoimet yhteistyössä keskusjärjestö STTKn kanssa. STTK:n hallitus: Nyt on elvytyksen aika, työttömien turvaa ei saa leikata

Velkaraha on investoitava kasvua tukeviin kohteisiin. Vähähiilisen infrastruktuurin kehittäminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen sekä osaamiseen ja koulutukseen panostaminen ovat kannattavia elvytyskohteita.

Hallituksen tulee pitää kiinni veropohjan tiivistämiseen liittyvistä tavoitteista leikkausten sijasta.

Työttömyyskassojen tulisi saada tukea työllistymistä. Kassat saavat nopean, suoran kontaktin työttömiin hyvin pian työttömyyden alettua, ja ne voisivat nopeuttaa työnhakijan ja työpaikan kohtaamista, jos lainsäädäntö sen sallisi. Kassojen etuuspäätöksiä voisi nopeuttaa ja etuuksien maksatusta sujuvoittaa automatisoidulla päätöksenteolla. Nyt kaikkein selvimpiinkin päätöksiin on ihmisen otettava kantaa.

Julkiset palvelut ja julkinen hallinto

Valtionhallinnon resurssit on turvattava. Valtionhallintoa on viimeisen 15 vuoden aikana supistettu äärimmilleen, eikä leikkausvaraa ole enää. Tälläkin hetkellä on käynnissä sopeutusohjelma.

Valtionhallinto on tyypillinen kohde, kun säästö- ja leikkauskohteita ryhdytään etsimään. Viimeistään koronakriisi on kuitenkin osoittanut, että mm. valtion tutkimuslaitoksiin (mm. THL) takavuosina kohdistuneet leikkaukset olivat virhe.

Edellytämme, että valtio toteuttaa vastuullista työnantajapolitiikkaa jatkossakin.

Etätyömahdollisuus on vakiinnutettava valtion työpaikoilla. Paikasta riippumaton etätyöskentely antaa työntekijöille mahdollisuuden valita asuinpaikkansa nykyistä vapaammin, ja työmatkoissa säästetty aika lisää työhyvinvointia. Valtiotyönantajan on toimittava suunnannäyttäjänä julkisella sektorilla etätyön mahdollistajana.

Euroopan Unionin koronaelvytys

Pro on hallituksensa päätöksellä päättänyt antaa tukensa Euroopan unionin ja euroalueen nykyisten vakausmekanismien lisäksi yhdessä muiden EU-maiden kanssa ajallisesti rajoitettuihin koronabondeihin, jotka kohdistuvat pandemiakriisistä aiheutuviin sosiaali- ja terveysmenoihin. Tällä hetkellä keskustelussa olevaa EU:n elvytysrahastoa pidämme tärkeänä toimena koronakriisin vaikutusten lieventämiseksi.

Työelämän ja työlainsäädännön kehittäminen

Työehtosopimusten asemaa ei ole syytä heikentää. Palkansaajien ja työnantajien kanssa yhdessä neuvotellut sopimukset takaavat yhteiset pelisäännöt työpaikoille. Jo neuvoteltuja työehtosopimuksia ei ole syytä avata budjettiriihen jälkeen. Paikallinen sopiminen tapahtuu jatkossakin luottamusmiehen välityksellä. Nykyistä, toimivaa systeemiä ei ole syytä rikkoa.

Suomalainen lomautusjärjestelmä takasi yrityksille joustomahdollisuuksia jo ennen nykyistä talouskriisiä. Määräaikaisiksi tarkoitetut joustot on säädetty nimenomaan määräaikaisiksi. Työllisyystilanteen normalisoituessa on aika palata normaaliin myös työlainsäädäntömuutosten osalta.

Etätyöskentelystä on tullut asiantuntijatyössä arkea myös siellä, missä sitä ei ole aiemmin tehty. Pro pitää muutosta positiivisena ja kannustaa työnantajia pitämään kiinni työskentelytavan hyödyistä myös poikkeustilan päättymisen jälkeen. Pro kannustaakin pitämään huolta työhyvinvoinnista ja ergonomiasta myös etätyössä. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on entistä tärkeämpää, ja työ- ja virkaehtosopimuksen mahdollistamat työaikajoustot on otettava täysimääräisesti käyttöön. Työntekijöiden vakuutusturva on etätyössä heikompi kuin työpaikalla. Se on huomioitava tulevissa sopimuksissa tai lainsäädännön muutoksissa.

Ehdotamme, että julkisen sektorin työnantajia kannustetaan luomaan paikasta riippumattomia työtehtäviä.

Työhyvinvointia edistetään hankerahoituksella

Pidämme tärkeänä, että hallitusohjelman mukaiselle työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle taataan riittävä rahoitus tavoitteiden saavuttamiseksi. On luotava konkreettisia toimia, jotka auttavat aloja ja työpaikkoja uudistumaan.

Työterveyshuollon osaamista mielenterveyttä edistävässä ja mielenterveyden häiriöitä ehkäisevässä työssä sekä hoidossa ja kuntouttavassa toiminnassa tulisi vahvistaa. Psykoterapian ja muun avun saatavuutta tulisi parantaa sekä hoitosuhteen pysyvyyteen panostaa. STM:n mielenterveysstrategian tavoitteiden toteuttamiseen on erittäin tärkeää taata riittävä rahoitus, jolla turvataan kansalaisten laadukas ja nopea hoito mielenterveysongelmissa, jotka ovat merkittävä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen syy Suomessa.

Erityisesti nuorten aikuisten jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu valtava lasku sekä yksilöille että yhteiskunnalle, niiden kasvu on välttämätöntä saada taittumaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti keväällä 2017 Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman valmistelun yhdessä useiden yhteistyötahojen, mm. Työterveyslaitoksen (TTL), kanssa. Ohjelman jatkorahoitus on taattava. Työmarkkinaosapuolet on otettava mukaan työskentelyyn.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Perhevapaauudistus on välttämätöntä tehdä tällä vaalikaudella. Uudistuksen pohjana 6+6+6-malli. Samapalkkaisuusohjelma 2019 —2023 on toteutettava hallitusohjelman kirjauksen mukaan entistä kunnianhimoisempana ja vaikuttavampana. Toteuttamiseen on varattava nykyistä suuremmat resurssit. Lisäksi tarvitaan konkreettisempia tavoitteita palkkaerojen kaventamiseksi.

Samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava ja riittävästä resurssoinnista on huolehdittava. Uusia toimintatapoja etsitään esimerkiksi kaupallisten toimijoiden tietotaitoa hyväksikäyttäen (vrt. Islanti).

Palkkatasa-arvoa edistetään mm. luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeutta vahvistamalla sekä säätämällä laki palkkojen avoimuudesta niissä riittävän suurissa yrityksissä, joissa voidaan taata yksityisyyden suojan säilyminen.

Tasa-arvovaltuutetun toiminnan tehostaminen vaatii resurssien vahvistamista mm. tasa-arvolain valvonnan parantamiseksi.

Sosiaaliturva ja eläkejärjestelmä

Koronakriisi ei aiheuta muutostarpeita eläkejärjestelmään. Järjestelmän oikeudenmukaisuus on varmistettava myös tulevaisuudessa ja mahdolliset muutokset on valmisteltava huolellisesti kolmikannassa.

Erilaiset työntekomuodot (palkkatyö/kevytyrittäjä/yksinyrittäjä) on huomioitava sosiaaliturvauudistuksessa siten, ettei työntekijä putoa missään vaiheessa tilanteeseen, jossa perustoimeentulo vaarantuisi.

Palkansaajien rahoitusosuudet on säilytettävä ennallaan. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan ja nykyisen työttömyyskassajärjestelmän turvaaminen on tärkeää.

Koulutus ja osaaminen

Oppivelvollisuusiän nostaminen on tärkeä poliittinen tavoite paitsi työllisyyden, myös koulutuksellisen tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Pro kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista sekä toisen asteen maksuttomuutta. Vastustamme korkeakouluille ehdotettuja lukukausimaksuja. Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle on luotava yhtenäiset pelisäännöt.

Kannustamme parlamentaarista jatkuvan oppimisen työryhmää jatkamaan työtään koronan aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta. Jatkuvaa oppimista on tuettava nostamalla aikuiskoulutustuki vähintään leikkausta edeltävälle tasolle. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen riittävä rahoitus on turvattava.

Ilmasto- ja energiapolitiikka, elinkeinopolitiikka

Ammattiliitto Pro kannattaa laajaa keskustelua EU-tason hiilitullien käyttöönotosta. Erityisesti EU-alueen ulkopuolisilla markkinoilla on huolehdittava vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Hiilitullien valmistelu tulisi aloittaa Euroopan komission Green Deal -ohjelman mukaisesti siten, että tullit voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2031 (viides päästökauppakausi alkaa). Selvitettävä on hiilitullien vaikutus mm. työllisyyteen sekä niiden konkreettinen toteutustapa (suojeltavat tuotteet, hiilisisällön määrittely, yhdistäminen päästökauppaan tai kansallisiin hiiliveroihin).[2]

Ehdotamme, että hallitus nostaa ilmastoinvestoinnit elvytyskohteiden kärkeen. Vaken rooli tuotekehityksen ja investointien mahdollistajana on keskeinen. Sen kautta on pyrittävä hyödyntämään myös EU:n Green Deal -rahastoja.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa nopeuttavista teknologioista kaikki eivät ole vielä kilpailukykyisiä olemassa olevien vaihtoehtojen kanssa. Esimerkiksi merituulivoima, synteettisten polttoaineiden valmistus ja kaukolämpöä tuottavat pienydinvoimalat ovat potentiaalisia lisäkeinoja ilmastopäästöjen leikkaamisessa. Kypsyäkseen nämä teknologiat tarvitsevat julkisen vallan vetoapua.

Valtion on otettava aktiivisempi rooli esim. tuotekehitykseen ja pilottilaitoksiin panostamalla. On myös harkittava uusien valtionyhtiöiden perustamista edistämään uusia teknologioita. Tarvittavat instrumentit ovat jo olemassa mm. Ilmastorahaston (Vake) ja Teollisuussijoituksen (TESI) sekä Finnveran muodossa.

Pron kannalta olennaisia hankkeita:

  • Synteettisten liikennepolttoaineiden kaupallistamiseen tähtäävä tutkimus, tuotekehitys ja koulutus (Power-to-X -teknologia)
  • Raideinvestoinnit (kiitämme 2.6.2020 lisätalousarvion raidepanostuksia)
  • Kaupunkirakenteen tiivistäminen (työkaluina MAL-sopimukset ja Senaatin omistukset)
  • Jäänmurtajahankinnat yhteistyössä Ruotsin kanssa (yhteishankinnalla mahdollisuus EU-tukeen)
  • Biokaasun markkinoiden kypsyttäminen (liikenteen päästöjen vähentämisessä uusiutuvilla polttoaineilla)
  • Suomi-reaktorin tutkimus ja kaupallistaminen, kts. VTT ja Lappeenrannan tekninen yliopisto (kaikkien teollisuuden vähähiilisten tiekarttojen toteutuminen riippuu päästöttömän energian saatavuudesta, tuulivoima ei yksin riitä)
  • Siirtoyhteyksien vahvistaminen sähköverkkoon (edistää tuulivoiman tuotantoa Pohjoismaissa)
  • Panostukset dataan perustuviin palveluihin mm. liikenteen päästövähennyksissä

Muita elinkeinopoliittisia tavoitteita

  • Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittinen tuotanto on pidettävä Suomessa
  • Yritystukijärjestelmä on viimeistään nyt pystyttävä käymään läpi ympäristökärjellä
  • Sähkövero on alennettava EUn sallimaan minimiin ja näin vauhditettava teollisuuden vähähiilisiä investointeja ja ulkomaisten investointien suuntautumista Suomeen
  • Kattavat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys digitaaliselle etätyölle. Valtion on kiihdytettävä politiikkatoimia, jotka nopeuttavat 5G-verkon rakentamista Suomeen. 6G-tutkimuksen kautta nostetaan Suomea jälleen verkkoteknologioiden aallonharjalle. Tietoliikenneyhteyksien investointiympäristön ennakoitavuus pitää taata.

Ammattiliitto Pron tavoitteet budjettiriiheen 2020, pdf

 

Yhteystiedot:

Tiina Rytky
Yhteiskuntasuhteiden asiantuntija
p. 040 169 6828
tiina.rytky@proliitto.fi
Twitter @TiinaRytky