Anna myötätunnon mullistaa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Anna myötätunnon mullistaa

Myötätunnon nälkä on suomalaisilla työpaikoilla kova. Myötätunto ja -into voimauttavat ja muuttavat ilmapiiriä – ja mikä parasta, ne elävät ja näkyvä arjen pienissä hetkissä.
Teksti Terhi Friman
Kuvat Istockphoto
Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja huomatuksi, myös työpaikalla.

Myötätunnon mullistava voima nousi otsikoihin, kun samanniminen kirja (PS-kustannus, 2017) julkaistiin lokakuun puolivälissä.

Yksi kirjan kirjoittajista, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi, kouluttaa aiheesta esimiehiä ja työyhteisöjä. Hän toivoo, että meistä jokainen heräisi huomaamaan, miten tärkeä asia myötätunto työpaikalla on. Pessin ja työryhmän myötätunto-hanke on saanut ison Tekes-rahoituksen ja sen avulla halutaan muuttaa työelämää.

 

Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja huomatuksi, kukaan ei halua olla työpaikalla pelkkä resurssi. Työpaikalla ei olla ”vain työssä” vaan jokainen vie töihin mukanaan itsensä kokonaisena ihmisenä. Kannattaakin miettiä, millaista energiaa vie mukanaan, kun astuu vaikkapa työpaikan neuvotteluhuoneeseen. Tunteet tutkitusti tarttuvat.

Työpaikalla ei olla ”vain työssä” vaan jokainen vie töihin mukanaan itsensä kokonaisena ihmisenä.

− Pienet arkiset hetket ovat tärkeitä työhyvinvoinnin kannalta. Mikrohetkissä on kaikki. On hyvä miettiä, miten kohtaan aamulla työpaikan vahtimestarin ja kuinka menen työhuoneeseen, Pessi sanoo.

Mitä sinulle kuuluu?

Myötätunto on tärkeä osa työpaikan hyvää ilmapiiriä. Suhtaudunko myötätuntoisesti muihin? Kysynkö, mitä työkavereille kuuluu ja mitä he ajattelevat? Ilmaisenko itse, että olen väsynyt? Osaanko kiittää muita ihmisiä?

 

Eräässä IT-firmassa tehtiin myötätuntomeditaatiota. Harjoittelu sai aikaan sen, että työntekijöiden positiiviset tunteet lisääntyivät, tyytyväisyys lisääntyi, läsnäolon taito parani ja muun muassa sairauspoissaolot vähenivät.  

 

Yhtä lailla tärkeää on myötäinto. Jokainen voi miettiä, miten itse toimii. Lyttäänkö muiden ideat vai suhtaudunko niihin kannustavasti, olenko toisen ilossa mukana? Selaanko kalenteria palaverissa, kun työkaveri esittelee innovaatiotaan?  

Lyttäänkö muiden ideat vai suhtaudunko niihin kannustavasti, olenko toisen ilossa mukana?

Pienillä asioilla voi myös rikkoa paljon. Kukaan ei halua saada osakseen välinpitämätöntä kohtelua eikä liioin huonoa kohtelua, kuten ulkopuolelle jäämistä, silmien pyörittelyä taikka mollaamista.

 

Esimies on hurjan tärkeässä roolissa. Hän voi näyttää tiimilleen mallia myötätunnosta ja myötäinnosta. Tutkimusten mukaan myötätuntoista johtajaa pidetään vahvana, hyvänä ja älykkäänä.

 

Pessi kertoo, että tunnekoulutuksessa olleen esimiehen myötätunto heijastuu työpaikalla vaikka työntekijät eivät tietäisi koulutuksesta.

Älä tulkitse toista

Työpaikalla olisi hyvä miettiä myös omia oletuksiaan – tulkinta ei ole sama kuin tieto.

 

Eräällä työpaikalla yksi työntekijä työskenteli muista hieman sivussa. Muut kävivät lounaalla yhdessä ja olettivat, että tämä työntekijä halusi syödä yksin, kun hän on muutenkin syrjässä. Kun asia nostettiin esiin, kävikin ilmi, että työntekijä olisi halunnut muiden mukaan ja oli mielissään, kun kutsu kävi.

 

− Työpaikoilla olisi hyvä pohtia asiaa yhdessä ja miettiä, mikä sopii juuri meille ja mikä meillä on realistista. Voi myös miettiä, miltä tuntuisi mennä töihin, kun voisi kokea, että siellä välitetään aidosti, Pessi sanoo.

 

Hän suosittelee esimerkiksi näkökulmaharjoituksen tekemistä. Kun yrittää asettua toisen ihmisen saappaisiin, oppii myötätuntoisuutta.

Työpaikalle pohdittavaksi

 

  • Esimies on isossa roolissa: miten pomo voi omalla mallillaan rakentaa myötätunnon kulttuuria?

  • Jokainen voi pohtia omaa käytöstään. Olenko myötätuntoinen, kohtelenko muita hyvin, elänkö mukana toisten onnistumisissa?

  • Myötätuntoon ei kuulu latistaminen, mitätöinti ja vähättely.

  • Tiimi voisi miettiä, miten yhdessä pystytään vahvistamaan eettistä kulttuuria.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.