Kaksi miljoonaa työpäivää jäi väliin viinan vuoksi | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Kaksi miljoonaa työpäivää jäi väliin viinan vuoksi

Alkoholi on iso ongelma suomalaisessa työelämässä. Vuonna 2016 menetettiin kaksi miljoonaa työpäivää alkoholin vuoksi. Suorina ja välillisinä kuluina kertyivät 5–6 miljardin eurojen menetykset yrityksille ja yhteiskunnalle.
Teksti Jukka Nortio
Kuvat Liisa Seppo

Alkoholin käyttö rapauttaa tuhansien ihmisten terveyden, aiheuttaa perheiden hajoamisia sekä tuottaa valtavasti inhimillistä hätää, kurjuutta ja häpeää.

– Jokaisella työpaikalla pitäisi olla kokonaisvaltainen päihdeohjelma osana työpaikan pelisääntöjä, Pron työympäristöasiantuntija Tarja Korkalainen sanoo.

Vuonna 2016 menetettiin kaksi miljoonaa työpäivää alkoholin vuoksi.

Osa välittämistä

Päihdeohjelmasta sovitaan työnantajan ja luottamushenkilöiden välillä. Siihen kirjataan muun muassa työpaikan alkoholin käyttösäännöt eli mitä alkoholia saa tarjoilla ja kuinka paljon missäkin työnantajan järjestämissä tilaisuuksissa. Päihdeohjelmassa on selkeät pelisäännöt milloin ja miten työpaikalla havaittuun alkoholin käyttöön puututaan. Tämä sisältää sen, minkälainen hoitoonohjausjärjestelmä työpaikalla on.

– Nämä säännöt pitää olla kaikkien tiedossa ja että niitä on noudatettava tasapuolisesti. Kun ongelmatilanteita tulee, ja esimies joutuu niihin puuttumaan, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun pitää olla aina mukana valvomassa, että asia hoidetaan pelisääntöjen mukaan.

Alkoholinkäyttöön puuttuminen on esimiehen, luottamusmiehen ja myös työtovereiden oikeus ja velvollisuus. Kun asioihin puututaan ajoissa, vältytään ikäviltä seurauksilta ja mahdollisilta onnettomuuksilta.

– Monissa firmoissa näkee tunnuslauseen ”puuttumalla välität”, joka sopii hyvin näihin tilanteisiin, Korkalainen sanoo.

Työterveyshuollon tulisi sekä työhöntulotarkastuksessa että määräaikaistarkastuksissa selvittää työntekijän alkoholinkäyttöä. Työterveyshuolto on myös hyvä tuki ongelmatilanteissa sekä alkoholin väärinkäyttäjälle itselleen, että työtovereille, esimiehille ja luottamushenkilöille.

Pahat seuraukset

Liika alkoholin käyttö aiheuttaa lyhyitä poissaoloja, krapulapäiviä ja jotenkuten hallittavia ryyppyputkia. Muutamassa vuodessa työntekijä ei pysty enää töihin vaan putoaa varoitusten ja potkujen seurauksena työelämän ulkopuolelle. Osa siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, jonka kulut maksaa jokainen työssäkäyvä työeläkemaksujen maksaja.

Kulut maksaa jokainen työssäkäyvä työeläkemaksujen maksaja.

Viinankiron kierteen voi katkaista vain omalla kohdallaan. Läträämisen lopettamiseen saa tukea hr-osastolta ja työterveydenhuollosta.  Esimiehellä on vastuu ohjata ongelmissa kärvistelevä hoitoon.

Jos työkaverin juominen on ongelma, se pitää nostaa pöydälle. Vain tunnistetun ongelman voi ratkaista. Työkaveri voi tukemalla auttaa alkoholin kanssa kipuilevaa pääsemään pinnalle. Vastuu on aina sen, joka pulloon tarttuu tai ei tartu.

Alkoholin kulutuksessa me suomalaiset olemme pudonneet alle eurooppalaisen keskiarvon kiitos vuosikymmenen ajan laskeneen kulutuksen. Vuonna 2016 kulutimme Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 8,4 litraa puhdasta alkoholia per jokainen yli 15-vuotias suomalainen. Suurinta alkoholin kulutus oli Utsjoella 70,3 litraa asukasta kohden. Tähän vaikuttaa Norjan rajan yli tapahtuva vienti. Pienin kulutus 0,5 litraa asukasta kohden oli Ahvenanmaahan kuuluvassa Saltvikin kunnassa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.