Maaret Kallio: inhimillinen työpaikka ottaa tunteet huomioon | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Maaret Kallio: inhimillinen työpaikka ottaa tunteet huomioon

Nykyajan työelämä vaatii paljon. Erityisesti asiantuntijatyössä on osattava johtaa itseään ja luovia omien sekä ympäristön luomien paineiden aallokossa. Ei kuitenkaan tarvitse olla superihminen selvitäkseen, vaan hyväksymällä vaikeatkin tunteet mieli pysyy ehjänä ja työ mielekkäänä.
Teksti Verna Julkunen
Kuvat WSOY/Laura Malmivaara
Maaret Kallio kehottaa ihmisiä pitämään videokuvan ja äänet päällä videopalavereissa, se mahdollistaa edes jonkinlaisen kohtaamisen etätöissä.

Kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio allekirjoittaa näkemyksen, että työelämä vaatii nykyään entistä enemmän.

– Mielen kannalta erityisesti pätkittäisyys ja projektiluonteisuus ovat kuormittavia asioita.

Projektityö on itsenäisyydessään monella tapaa nykyajan ihanne, ja siinä on paljon hyviäkin puolia. On hyvä muistaa, ettei se sovi kaikille.

 Jos työsuhde on silppua ja projektia projektin perään, psyykkisen turvan kokemus voi puuttua. Se tekee työhön sitoutumisesta vaikeaa.

Itseohjautuvat asiantuntijat

Asiantuntijatyön muuttuminen ajasta ja paikasta riippumattomaksi on helpottanut monen elämää. Päiväkodin portille ehtii ajoissa, kun tietää, että kesken jääneet hommat voi hoitaa illalla kotisohvalta loppuun tai mökille voi lähteä ennen ruuhkaa, kun viimeiset meilit hoituvat laiturinnokassa.

Tämän tyyppisessä työssä työntekijöiltä vaaditaan paljon itsesäätelyä. Toisille se on helpompaa kuin toisille.

Työntekijöiltä vaaditaan paljon itsesäätelyä. 

Osalle töistä irrottautuminen on vaikeaa, ja työt liukuvat ainakin ajatuksen tasolla vapaa-ajalle silloinkin, kun ei haluaisi. Kallion mukaan työstä irrottautumisen vaikeudet ovat paljon isompi ongelma kuin se, ettei työtehtäviä saisi aikataulutettua tai tehtyä itsenäisesti.

Avointa puhetta työpaikan pelisäännöistä

Viestintäsovellusten täyttämät päivät tekevät työtehtäviin keskittymisestä vaikeaa. Monen käytös on muuttunut reaktiiviseksi digitaalisuuden keskellä. Kun sähköpostin tai projektityökalun merkkiääni piippaa tai kuvake vilkuttaa, siihen reagoi heti, ja sen hetkinen tekeminen ja ajatus katkeaa – myös vapaa-ajalla.

– Olisi tärkeää, että työyhteisössä puhuttaisiin avoimesti pelisäännöistä ja rajoista, esimerkiksi milloin työntekijän tulisi olla tavoitettavissa.

 Kun sähköpostin tai projektityökalun merkkiääni piippaa tai kuvake vilkuttaa, siihen reagoi heti, ja sen hetkinen tekeminen ja ajatus katkeaa.

Kun tietää, mitä itseltä odotetaan, ei ulkopuolinen paine jatkuvasti läsnä olemisesta kasva niin suureksi. Esimiehen rooli on tässä aivan keskeinen.

– Kannattaa myös muistaa, että osa paineista johtuu väärinkäsityksistä: se päiväkodin portille kiiruhtanut kollega on saattanut jatkaa työpäiväänsä lasten iltatoimien jälkeen, ja lähettää siksi viestiä kello yhdeksän. Ei hän oleta, että siihen reagoidaan saman tien.

Otetaan vaikeatkin tunteet vastaan

Tunne on aina vahvasti mukana, kun tehdään päätöksiä. Silloinkin, kun ollaan hyvin asiakeskeisiä. Ihmisen aivot toimivat niin.

Maaret Kallion mukaan työpaikalla, jossa ihmiset voivat hyvin, toimitaan kuten hyvät vanhemmat: otetaan kaikki tunteet vastaan.

Esimerkiksi organisaatiomuutos saattaa herättää suuttumusta ja turhautumista. Jos työntekijöiden negatiivisia tunteita ei oteta huomioon, heidän sitoutumisensa muutokseen ja työhön on heikompaa. Jokaisen pitäisi tulla kuulluksi.

 Jos työntekijöiden negatiivisia tunteita ei oteta huomioon, heidän sitoutumisensa muutokseen ja työhön on heikompaa.

Jotta tunnereaktiosta päästään eteenpäin ja muutosta toteuttamaan, on hyväksyttävä se, että ei ole vääriä tunteita.

Kuitenkin yksilön itsensä vastuulla on muistaa, että vaikka kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä, kaikki teot eivät ole. Vahva tunnetila ei esimerkiksi anna oikeutta huutaa toisille tai käyttäytyä muuten huonosti. Omaa käytöstään täytyy pystyä säätelemään.

Turvalliseen työpaikkaan sitoudutaan

– Inhimillisempi työpaikka ei tarkoita sitä, että vatvottaisiin tunteita päivät pitkät. Monella on yhä tällainen harhaluulo, Maaret Kallio huomauttaa.

Sen sijaan inhimillisellä työpaikalla huomioidaan, että ihmisillä on kokonainen elämä työpaikan ulkopuolella, ja että ne sen elämän tunteet vaikuttavat heidän jaksamiseensa niin hyvässä kuin pahassa.

Inhimillisempi työpaikka ei tarkoita sitä, että vatvottaisiin tunteita päivät pitkät.

Ja vaikka töissä ei tarvitse olla aina kivaa, pitäisi jokaisella olla työyhteisössä yksi tai kaksi henkilöä, jolle voi kertoa, että ei jaksa nyt olla sosiaalinen, koska oma elämäntilanne on vaikea. Se luo turvallisen olon.

Turvallisuuden ja luottamuksen kokemus on välttämätön, jotta ihminen uskaltaa antaa parastaan ja sitoutua työhönsä. Jokaisen jaksamisesta täytyisi pitää huolta.

Pidetään yhteisöllisyydestä huolta!

Jos kiinnostuit siitä, miten työpaikasta saa inhimillisemmän, järjestäkää työkavereiden kanssa virtuaalikahvit ja katsokaa yhdessä Maaret Kallion video Pro Viikkojen ohjelmasta. Video on katsottavissa marraskuun puoliväliin asti.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi.