Poikkeustilanne rasittaa nyt henkistä hyvinvointia | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Poikkeustilanne rasittaa nyt henkistä hyvinvointia

Epidemia-aika on pistänyt työtavat ja ajattelumallit uusiksi. Huolten keskellä on hyvä muistaa, että poikkeustilanne on väliaikaista.
Teksti Tarja Västilä
Kuvat IStock
Tuumailutauko kannattaa. Poikkeavat työjärjestelyt voivat kuormittaa, joten työn tauottamisesta ja riittävästä palautumisesta kannattaa pitää kiinni.

Poikkeuksellinen kevätkausi on tuonut mukanaan huolten suman. Koronaviruksen leviäminen murehdituttaa ja sen myötä huoli omasta ja läheisten terveydestä on kasvanut. Lisäksi pitää huolehtia joko etätöistä tai töistä työpaikalla, jossa voi olla riski sairastua. Kotikoululaisten pärjääminenkin käy useimmilla mielessä.

Työterveyslaitos on laatinut ohjeita henkisen hyvinvoinnin tueksi. Yksi ohjeiden tekijöistä on Työkyky ja työurat -yksikön johtaja, psykologi Salla Toppinen-Tanner, jonka mukaan poikkeukselliset olosuhteet tuovat haasteita henkiselle hyvinvoinnille.

‒ Osalle etätyöskentely on tullut uutena asiana, ja digiloikka ei ole onnistunut ilman opettelua. Erilaisia haasteita on ollut muun muassa hoitajilla, kaupan työntekijöillä tai bussinkuljettajilla, jotka velvoitetaan olemaan työpaikalla. Kaikki jakavat kuitenkin yhteisen huolen.

Huoli terveydestä voi saada rinnalleen huolen taloudellisesta toimeentulosta. Yt-menettelyjen piirissä on jo satoja tuhansia suomalaisia, ja lomautukset ovat yleistyneet.

Mieti ratkaisuja huoliin

Toppinen-Tannerin mukaan henkistä hyvinvointia rasittaa se, että poikkeustilanne on jatkunut jo jonkin aikaa eikä tiedetä, kauanko se kestää. Epävarmuus yhdistyy poikkeusolojen aiheuttamaan väsymykseen.

‒ Huoleen auttaa asian järkevä ajatteleminen. Kannattaa seurata vain luotettavia viranomaislähteitä ja välttää muuta ylenpalttista informaatiotulvaa. Huolta helpottaa sekin, kun yrittää mahdollisimman hyvin pienentää omaa riskiään sairastua.

Kannattaa seurata vain luotettavia viranomaislähteitä ja välttää muuta ylenpalttista informaatiotulvaa.

Huolen hallitsemiseen auttavat perinteiset stressin hallintakeinot: tee suunnitelma ja mieti ratkaisut eli miten voit omalla toiminnallasi vaikuttaa huolten vähenemiseen. Ajatuksia kannattaa jakaa muiden kanssa.

‒ Huolia voi työstää pilkkomalla ne pienempiin osiin ja miettiä niihin ratkaisuja. Suunnitelmallisuus kuuluu omasta ja läheisten terveydestä huolehtimiseen: esimerkiksi sen miettiminen, kuka hoitaa lapsia, jos itse sairastun. Erilaiset ajatuskuviot antavat hallinnan tunnetta. Ehkä ei olekaan syytä isoon huoleen, kun sitä voi helpottaa, vinkkaa Toppinen-Tanner.

Hallinnan tunnetta lisää myös oikea tieto eli viranomaisohjeet. Kun toimii ohjeiden mukaan, varmistaa myös omaa ja läheisten turvallisuutta.

Suunnittele työpäiväsi!

Töihin keskittyminen voi pitää ajatukset kurissa, mutta kaikilta sekään ei onnistu. Jos keskittymiskyvyssä on vaikeuksia, on hyvä miettiä toisenlaisia työskentelytapoja ja suunnitella töiden päivittäistä kulkua.

‒ On myös helpompaa, jos aloittaa mieluisammista tehtävistä ja saa siten työrytmistä kiinni. Etätyöarjessa auttaa aikaansaamisentunne suunnitelmallisuuden lisäksi. Voi tuntea ylpeyttä töiden sujumisesta, mutta palautteenkin saaminen on tärkeää poikkeusaikana.

Etätyöarjessa auttaa aikaansaamisentunne suunnitelmallisuuden lisäksi.

Esimiesten työlle koronatilanne asettaa erilaisia vaatimuksia. Heidän olisi oltava työntekijöiden tukena ja käytettävissä ja varattava riittävästi aikaa keskustelulle, mutta omastakin jaksamisesta olisi huolehdittava.

Siirtymärutiinit rytmittävät

Tavoitteissa olisi muistettava kohtuullisuus. Poikkeavat työjärjestelyt voivat kuormittaa, joten työn tauottamisesta ja riittävästä palautumisesta kannattaa pitää kiinni: jaksaminen on tärkeää. Tauot voi merkata kalenteriinkin. Myös työpaikalla töissä olevien pitäisi pystyä tauottamaan päiväänsä.

Työn tauottamisesta ja riittävästä palautumisesta kannattaa pitää kiinni.

‒ Olisi hyvä luoda struktuuri etätyöpäivälle: esimerkiksi päivän voi aloittaa kiertämällä korttelin tai viemällä roskapussin, sitten siirtyä työn ääreen tiettyyn paikkaan kotona ja siirtymärutiinina työstä vapaa-aikaan voi olla vaikkapa ulkoilu, neuvoo Toppinen-Tanner.

Hyvinvointiin kuuluvat myös ruokailut, liikkumiset, levot ja sosiaaliset suhteet. Pitkiä työpäiviä ei olisi hyvä tehdä pitkään, jotta palautumisellekin jää aikaa. Haitallista ylikuormitusta pitäisi pystyä purkamaan.

Vuorovaikutustaidot kehittyvät

Yhteydenpito toisiin ihmisiin on tärkeää. Toppinen-Tannerin mukaan huolia voi jakaa oman työyhteisön kesken tai esimiehelle. Jos huoli käy ylivoimaiseksi, apua saa työterveyshuollosta.

‒ Vaikka kollegoja tapaisikin digipalavereissa, niistä puuttuu normaaliin työpäivään kuuluva jutustelu. Virtuaalikahvit on hyvä vaihtoehto. Tarvitaan myös rennompaa ja kevyempää asioiden jakamista: työyhteisössä voi olla esimerkiksi jonkinlainen vitsikanava, jossa jaetaan videoita ja meemejä. Vaikeana aikana helpottaa, kun voi välillä naureskella porukassa.

Vaikka kollegoja tapaisikin digipalavereissa, niistä puuttuu normaaliin työpäivään kuuluva jutustelu. Virtuaalikahvit on hyvä vaihtoehto.

Vuorovaikutus nousee keskeiseksi eri tavalla poikkeusaikana kuin normaaliarjessa. Siihen kiinnitetään enemmän huomiota ja sitä aletaan arvostaa.

‒ Uskoisin, että epidemia-aika on kehittänyt vuorovaikutusosaamista, mikä on vain hyvä asia.

Auttamishalu voimavarana

Psykologin mukaan uudessa tilanteessa auttaa tieto siitä, että se on väliaikaista.

‒ Kun palaamme normaaliin rytmiin, olemme toivoakseni saaneet uusia eväitä: oppineet uusia tapoja toimia ja sopeutua sekä kokeneet onnistumisia.

Jo nyt epidemia-aika on osoittanut ihmisten auttamishalua.

Halu auttaa on iso voimavaratekijä.

‒ Ihmiset ovat turvautuneet läheisten apuun tai olleet itse apuna. Halu auttaa on iso voimavaratekijä, kiteyttää Toppinen-Tanner.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi.