Ay-liikkeen historiaa: Yhteiskunnallista myllerrystä ja parempia palkkoja | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Ay-liikkeen historiaa: Yhteiskunnallista myllerrystä ja parempia palkkoja

Ammattiyhdistysliikkeen historiaa esittelevän juttusarjamme toinen osa kertoo, kuinka yleislakkojen avulla on parannettu työtätekevien asemaa.
Teksti Ari Rytsy
Kuvat Helsingin kaupunginmuseo/Juha Jernvall
Mielenosoitus yleislakon aikaan Senaatintorilla maaliskuussa 1956.

Ammattiyhdistysliikkeen ensimmäinen poliittinen voimannäyttö tapahtui lokakuussa 1905. Suurlakon alkutahdit lyötiin tuolloin Helsingin Senaatintorilla ja Rautatientorilla sekä Tampereen silloisella Kauppatorilla.

 

Tehtaiden pysähtyminen sekä virastojen, koulujen ja kauppojen sulkeutumisen taustalla oli suomalaisten työläisten vaatimus yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Suurlakon avulla vaikutettiin olennaisesti Suomen kansanedustuslaitoksen syntyyn.

Tehtaiden pysähtyminen sekä virastojen, koulujen ja kauppojen sulkeutumisen taustalla oli suomalaisten työläisten vaatimus yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta.

Seuraavan kerran Suomi pysähtyi marraskuussa 1917. Tuolloin pulaa oli niin töistä kuin elintarvikkeista. Sosiaalidemokraatit pyrkivät parantamaan työväestön asemaa omalla esityksellään.

 

Vuonna 1907 perustettu Suomen ammattijärjestö SAJ järjesti yleislakon painostaakseen eduskuntaa hyväksymään sen. Lakkoliike ajautui sisäisiin ongelmiin, mutta siitä huolimatta se onnistui painostamaan hallituksen hyväksymään muun muassa kahdeksan tunnin työaikalain ja kunnallislait.

 

Vuoden 1956 yleislakko oli kolmas Suomen historian täysimittainen yleislakko. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton työtaistelutoimenpide käynnistyi maaliskuussa samana päivänä, jolloin Urho Kekkonen aloitti Suomen tasavallan kahdeksantena presidenttinä. Vähintään kuuden prosentin palkankorotusvaatimuksen perusteena oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen ripeästi kohonnut hintataso. Sen seurauksena elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

 

Lakko päättyi 20. maaliskuuta työnantajan suostuttua SAK:n vaatimukseen. Lakko antoi myös sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle.

 

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.