Tiedätkö sinä, paljonko kollegasi tienaa? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Tiedätkö sinä, paljonko kollegasi tienaa?

Työyhteisöissä avoin puhe palkoista ja palkkojen määräytymisestä voisi lisätä tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja työviihtyvyyttä.
Teksti Anu Vallinkoski

Suomalaisilla työpaikoilla keskustellaan palkoista hyvin vähän tai ei juuri lainkaan. Harva tietää, paljonko vieressä istuva kollega tienaa. Myöskään palkan määräytymisen perusteista ei juurikaan yrityksissä keskustella. Moni ei tiedä, miten vaikkapa koulutus, työkokemus tai jokin erityisosaaminen vaikuttaa tienesteihin hänen työpaikallaan.

Tämä selviää Pron vuoden 2017 kyselynä toteutetusta työmarkkinatutkimuksesta.

Samaan tulokseen päätyi myös Tanja Arffman, joka tutki asiantuntijoina tai esimiehinä työskentelevien prolaisten ajatuksia palkka-avoimuudesta. Arffman teki aiheesta vastikään pro gradu -työn Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselle.

Tutkimusta varten hän haastatteli 12 Pron jäsentä kahdeksalta työpaikalta.

Palkka-avoimuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, miten paljon palkkaukseen liittyvää tietoa on työpaikalla saatavissa. Ovatko tehtävänkuvat ja palkkojen määräytymisperusteet selvät ja kaikkien tiedossa? Tietääkö henkilökunta, miten oman palkan suuruuteen voi itse vaikuttaa? Entä keskustelevatko työtoverit palkoistaan avoimesti?

– Palkka-avoimuutta voi olla myös yhtä työyhteisöä laajemmassa mitassa. Esimerkiksi samalla alalla työskentelevät voivat vertailla keskenään palkkojaan. Paljonko samanlaisesta työstä maksetaan eri yrityksissä, Arffman lisää.

Ovatko tehtävänkuvat ja palkkojen määräytymisperusteet selvät ja kaikkien tiedossa?

Avoimuutta arvostetaan

Vaikka Arffmanin haastattelemien prolaisten työpaikoilla ei juuri keskusteltu palkoista, valtaosa heistä suhtautui joko positiivisesti tai neutraalisti palkka-avoimuuteen.

– Moni ajatteli, että avoimuus lisäisi palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa työpaikalla, hän kertoo.

Haastateltavien joukossa oli myös niitä, jotka pitivät palkoista puhumista huonona asiana. He ajattelivat, että palkkapuhe voisi lisätä kateutta ja eripuraa työyhteisössä.

Aikaisempien tutkimusten mukaan avoimuus lisää palkkatasa-arvoa, mikä puolestaan lisää työntekijöiden oikeudenmukaisuuden kokemusta sekä työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia.

Pron työmarkkinatutkimuksen tehneen tutkijan Petri Palmun mukaan palkka-avoimuus on keskimäärin hieman paremmalla tolalla hyvin pienissä alle yhdeksän hengen yrityksissä kuin sitä suuremmissa.

Samoin julkisella sektorilla ja järjestöissä palkkauksen perusteet ovat tavallista paremmin henkilöstön tiedossa. Perinteisessä teollisuudessa ja kaupan alalla sen sijaan palkoista yleensä vaietaan.

– Erot yksittäisten yritysten välillä ovat suuria. Tavallista avoimempina yrityksinä erottuvat muun muassa Fazer sekä rakennusyhtiöt Skanska ja SRV, Palmu kertoo.

Valta työnantajilla

Arffman arvioi, että johtuu paljolti työnantajista, miten avoimesti yrityksissä palkkauksesta ja sen perusteista puhutaan.

– Työnantaja ja yrityksen korkein johto ovat tässä paljon vartijana. Jos halua on, voi keskustella avoimesti siitä, mitkä kaikki asiat palkkoihin vaikuttavat, hän sanoo.

Syitä vaikenemiseen voi hänen mukaansa olla monia. Yritys ei välttämättä osaa viestiä palkkauksesta. Palkkausjärjestelmät voivat olla vaikeatajuisia tai sekavia. Taustalla voi olla myös se, että palkkausperusteita ei ole mietitty järjestelmällisesti. Ei välttämättä edes osata perustella, miksi yksi saa tietynlaista palkkaa ja toinen toisenlaista.

– Yksi syy voi olla myös se, että avoin keskustelu johtaisi siihen, että osan palkkoja pitäisi nostaa tasa-arvon nimissä, Arffman arvelee.

Palkka-avoimuus on aivan olennainen keino, kun koetetaan puuttua sukupuolten väliseen palkkaeroon.

Avoimuus on Pron tavoite

Läpinäkyvät palkkausjärjestelmät ja avoin keskustelu palkoista ovat olleet Pron pitkäaikaisia tavoitteita, joita ammattiliitto on ajanut niin julkisessa keskustelussa kuin työehtosopimusneuvotteluissa.

– Palkka-avoimuus on aivan olennainen keino, kun koetetaan puuttua sukupuolten väliseen palkkaeroon. Tätä Pro on nostanut kuluvana vuonna esiin palkkatasa-arvoa vaativassa #samakiitos-kampanjassaan, Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta sanoo.

Hänen mukaansa Pro on jo pitkään ajanut työpaikoille luottamusmiehille nykyistä laajempia tiedonsaantioikeuksia palkkaukseen liittyen.

– Yli 30 hengen yrityksissä lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman yhteydessä pitää tehdä palkkakartoitus, jossa selvitetään, onko sukupuolten välillä palkkaeroa. Luottamusmiehen pitäisi olla mukana tätä työtä tekemässä, hän lisää.

Lehtoranta kannustaa myös aivan tavallisia ihmisiä ottamaan tienestit puheeksi työpaikoilla.

– Jokaisella on oikeus puhua omasta palkastaan. Kun palkoista puhutaan, ihmiset pystyvät pohtimaan, onko oma palkka oikealla tasolla. Avoimuus lisää tasa-arvoa, hän päättää.

 

Videolla lisää:

Mitä palkka-avoimuudesta voisi seurata, Tanja Arffman?

 

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.