4 parannuskeinoa: Näin työ ja perhe sopivat samaan elämään | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

4 parannuskeinoa: Näin työ ja perhe sopivat samaan elämään

Miten työyhteisö ja työelämän rakenteet voisivat auttaa perheellisiä arkirumban keskellä? Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pohtii, miten työelämä saataisiin perheystävällisemmäksi.
Teksti Päivi Brink
Kuvat Istockphoto
Tuntuvatko päiväsi täysiltä? Ruuhkavuosissakin perheen ja työn pitäisi mahtua samaan elämään.

1.    Aikaa perheen kanssa

Joustavien työaikojen suosiminen työpaikoilla on ratkaisu tähän tarpeeseen. Jouston tapoja on useita, kuten liukuva tai lyhennetty työaika tai osa-aikatyö. Vuorotyössä esimerkiksi vuorojen sujuvan vaihtamisen mahdollistaminen tuo joustoa. Lomajärjestelyissä koululomien huomioiminen auttaa.

 

Jousto kannattaa mahdollistaa kaikille työntekijöille, ei vain lapsiperheellisille, jotta ollaan  tasapuolisia. Joku voi tarvita joustoa esimerkiksi ikääntyneiden vanhempien hoitamiseen.

 

Kaikkiin tehtäviin liukuma ei sovi, mutta moneen itsenäisesti tehtävään työhön sopii. Jos molemmilla vanhemmilla on liukuma, voi toinen mennä tavallista myöhemmin töihin ja toinen hakea lapset tarhasta aikaisemmin, jolloin yhteistä aikaa on enemmän.

 

Lyhennetty työaika ja osa-aikatyö sopivat intensiiviseen pikkulapsivaiheeseen.

 

Vuorotyössä osa-aikaisuus voi olla ongelma, sillä vuorot on organisoitu kokopäivätyön pohjalta. Jos työajan lyhentäjiä on paljon, saadaan näistäkin paloista rakennettua kokonaisuus.

 

Yksi vaihtoehto on tiivistetty työviikko, jossa esimerkiksi viiden päivän työt tehdään neljässä päivässä. Aikaa säästyy esimerkiksi työmatkoissa. Myös etätyö ja virtuaalikokoukset mahdollistavat ajansäästön.

 

Seuraavalle hallituskaudelle päätettäväksi siirtynyt perhevapaauudistus olisi mahdollistanut lastenhoitovastuun tasaisemman jakautumisen isälle ja äidille.

Sen sijaan, että perhevapaauudistus nähtäisiin kuluna, se pitäisi nähdä investointina lapsiin ja perheisiin.

Rekrytoinnissa ja työssä etenemisessä tällä on suuri merkitys. Kaikki ehdotetut mallit olisivat pidentäneet isien kiintiötä ansiosidonnaisista perhevapaista. Sen sijaan, että perhevapaauudistus nähtäisiin kuluna, se pitäisi nähdä investointina lapsiin ja perheisiin. Isyyslomien käytössä on tapahtunut pikkuhiljaa myönteistä kehitystä, mutta siinäkin olisi parannettavaa.

 

2.    Energiaa ja jaksamista

Työpaikalla ei pitäisi vaatia kohtuutonta työmäärää, vaan työntekijöiden jaksaminen olisi huomioitava työtä suunniteltaessa. Työpäivän jälkeen pitäisi jäädä vielä voimia perhe-elämään. Kilpailuyhteiskunnassa tuottavuutta ja tehokkuutta ajatellaan koko ajan. Sama työ pitäisi tehdä yhä vähemmällä työntekijämäärällä.

Yrityksissä tulisi tiedostaa, että joustoa pitää tapahtua molemmin puolin. Ei voi vain vaatia, pitää myös antaa.

Kiireessä ollaan jatkuvasti riskirajalla, että työn laatu alkaa kärsiä. Laatu on kuitenkin kilpailutekijä,  ja hyvistä työntekijöistä kilpaillaan. Yrityksissä tulisi tiedostaa, että joustoa pitää tapahtua molemmin puolin. Ei voi vain vaatia, pitää myös antaa.

 

Työn suunnittelun on oltava fiksua. Esimerkiksi kokouskäytäntöjä tehostamalla voidaan vapauttaa aikaa muihin tehtäviin. Suunnitteluvaiheessa on huomioitava, että aina tulee mutkia matkaan. Vaikeuksiin on varauduttava ennalta, jotta vältytään ylitöiden tekemiseltä. Järkevä työajan suunnittelu on tärkeää myös yrityksen menestyksen kannalta.

 

3.    Rahaa elämiseen

Palkkatasa-arvo hyödyttäisi monenlaisia perheitä. Pienpalkka-alat ovat usein naisvaltaisia. Palkkakorjaus pitäisi tehdä suhteessa työn vaativuuteen. Yhteiskunnassa pitää keskustella pienipalkkaisten alojen arvostuksesta, arvostus näkyy palkassa.

Palkkatasa-arvo hyödyttäisi monenlaisia perheitä.

Perhe tarvitsee elantoa. Työn parissa vietetyn ajan ja rahan suhde on merkitsevä. Jos vanhempi on osa-aikatyössä, hänelle jää enemmän aikaa perheen kanssa vietettäväksi, mutta jääkö rahaa välttämättömiin menoihin tai harrastuksiin? Työtunteja pitäisi olla tarpeeksi, jotta palkka riittää elämiseen. Pikkulapsiperheessä osittainen hoitoraha ja joustava hoitoraha auttavat.

 

4.    Turvallisuutta ja jatkuvuutta

Jatkuva epävarmuus työelämässä voi estää perheen perustamisen. Siksi määräaikaisuuksien ketjuttamista pitäisi  pystyä rajoittamaan. Jos työsuhteen jatkuminen ja uuden työpaikan löytyminen pelottavat, ihminen ei ehkä uskalla perustaa perhettä.

Laskevista syntyvyysluvuista ollaan hyvin huolestuneita, joten lapsiperheitä pitäisi tukea eri tavoin.

Epävarmuus, jatkuvat yt-neuvottelut ja määräaikaiset työsuhteet stressaavat. Pysyväkin työsuhde voi päättyä organisaatiomuutosten vuoksi. Mikään työpaikka ei enää ole varma. Moni työntekijä päätyy joustamaan liikaakin pitääkseen epävarman työpaikan.

 

Työnantaja kilpailee parhaista työntekijöistä solmimalla jatkuvia työsuhteita ja takaamalla riittävän työtuntien määrän mahdollisuuksien mukaan.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.