Äänekoskella pöhisee pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Äänekoskella pöhisee pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos

Pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos, Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, käynnistettiin vuosi sitten kesällä. Se tuottaa vuositasolla 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja monia muita biotuotteita. Tehdas esimerkiksi tuottaa 2,5 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta.
Teksti Tuomas Lehtonen
Kuvat Mikko Kuparinen
Äänekosken tehtaan sellutuotannosta valtaosa lähtee Kiinaan, massaosaston käytettävyysvastaava ja luottamusmies Matti Näätsaari kertoo.

Puolen tunnin ajomatka Jyväskylästä Äänekoskelle etenee kuitupuulla lastattujen puunkuljetusautojen välissä. Vastaan ajaa tyhjiä autoja seuraavaa puukuormaa hakemaan. Sama puutrafiikki jatkuu vuorokauden ympäri, sillä Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren jättimäinen biotuotetehdas tarvitsee 6,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa.

Jyhkeä biotuotetehdas näkyy kauas keskisuomalaisen havumetsän takaa. 1,2 miljardia euroa kustantaneen laitoksen todelliset mittasuhteet realisoituvat kuitenkin vasta tehdasalueella.

– Valmistamme päätuotettamme, havu- ja koivusellua, 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellu käytetään pitkälti kartongin sekä pehmo- ja painopaperin valmistukseen. Tuotannosta valtaosa menee vientiin, pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan, massatehtaan käytettävyysvastaava Matti Näätsaari kertoo.

Uutta tehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, sillä sellun valmistuksessa syntyy monia muitakin rahanarvoisia sivutuotteita kuten mäntyöljyä, tärpättiä, bioenergiaa, tuotekaasua, rikkihappoa ja biokaasua. Tehdas on energiaomavarainen ja sen tuottamasta bioenergiasta liikenee muillekin.

Tehdas on energiaomavarainen ja sen tuottamasta bioenergiasta liikenee muillekin.

– Olemme yksi Suomen suurimmista sähköntuottajista ja myymme sähköä valtakunnan verkkoon. Kaukolämpöä jaamme Äänekosken kaupungin alueelle.

Luottamusmies Matti Näätsaari on tyytyväinen työtekijä- ja työnantajapuolen yhteistyöhön.

Yhteispeli toimii

Paperitekniikan insinööriksi valmistunut Näätsaari on työskennellyt Metsä Fibrellä vuodesta 2013. Ennen nykyistä pestiään hän on toiminut vuoro- ja osastomestarina. Käytettävyysvastaavana hän huolehtii sellumassan keitto- ja valkaisuprosessin turvallisuudesta, tuotannosta ja laadusta.

– Minä vastaan tuotantoprosessin ylläpidosta, kehittämisestä ja varmistamisesta. Työparinani toimiva ohjausvastaava puolestaan hoitaa henkilöstöasiat, Näätsaari kertoo.

Näätsaari on kuulunut Ammattiliitto Prohon vuosikymmenen. Viimeisen vuoden hän on toiminut Metsä Fibren ja tehtaiden kunnossapidosta vastaavan Botnia Mill Servicen prolaisten luottamusmiehenä. Näätsaari edustaa noin 20 liiton jäsentä.

– Osallistun tehtaan johtoryhmän kokouksiin, vastailen liiton jäsenten kysymyksiin, päivitän paikallisia sopimuksia ja tarvittaessa osallistun mahdollisiin yhteistoimintapäiviin. Aika helpolla olen päässyt, sillä tällä alalla työskentelevät tuntevat työehtosopimuksen hyvin.

Tällä alalla työskentelevät tuntevat työehtosopimuksen hyvin.

Näätsaari on tyytyväinen Metsä Fibren työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteistyöhön. Henkilöstön työkuormitus on saatu järkeväksi hyvällä henkilöstö- ja työaikasuunnittelulla. Esimerkiksi vuosittainen huoltoseisokki suunnitellaan hyvin etukäteen, joten seisokin aiheuttama ylityöpiikki pysyy hallinnassa. Tuurausjärjestelytkin toimivat mallikkaasti.

– Joustoa löytyy puolin ja toisin, mikä on pienellä porukalla toimittaessa erittäin tärkeää. Esimerkiksi vapaista sopiminen on helppoa. Kollegat sopivat vapaista ja tuurauksista keskenään ja esimies lähinnä vain hyväksyy asian, Näätsaari kiittelee.

Koko kaupungin tehdashanke

Uusi biotuotetehdas on liki kolme kertaa edeltäjäänsä suurempi, mutta suuren automaatioasteen vuoksi henkilöstömäärä ei ole tarvinnut juuri kasvattaa. Työntekijöitä on noin 150. Välillisesti tehdas työllistää yli 2500 henkilöä. Vanhaan tehtaaseen nähden lisäystä on noin 1500 työpaikkaa. Merkittävimmin lisäys näkyy metsätalouden ja logistiikan työpaikoissa.

Vajaan 20 000 asukkaan Äänekoskelle biotuotetehdas on jättipotti. Tehtaan uskotaan houkuttelevan kaupunkiin muitakin biotalousalan yrityksiä. Äänekoskella on käynnistetty Plänet B -hanke, jonka tavoitteena on rakentaa alueelle maailman johtaja biotalouskeskittymä. Jo nykyisellään kaupungissa on kymmenkunta puuta tai sellutuotannon sivuvirroista saatavaa energiaa hyödyntävää yritystä.

– Biotuotetehdas on iso juttu Äänekoskelle. Voidaan oikeastaan puhua koko kaupungin hankkeesta. Kaupunki on tehnyt suuria investointeja tie- ja katuinfraan, jotta liikenne vetää liikenteen lisääntymisestä huolimatta, Näätsaari kertoo.

Sellusta syntyy vaatetta

Tulevaisuudessa puu voi korvata esimerkiksi puuvillan vaate- ja tekstiiliteollisuuden raaka-aineena. Tämä hetki ei välttämättä ole kovin kaukana. Tarvittava teknologia on olemassa, mutta teollista tuotantoa vasta käynnistellään.

Jyväskyläläiselle Spinnovalle valmistuu joulukuussa maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan pilottilaitos, joka tuottaa tulevaisuudessa sellusta ja jätejakeista, kuten oljesta, kuitua vaate- ja tekstiiliteollisuudelle. Metsä Spring seuraa perässä. Äänekosken biotuotetehtaalle rakennetaan teollista koelaitosta, joka ryhtyy tuottamaan paperisellusta tekstiilikuitua.

Spinnovan viestintäjohtaja Emmi Berlinin mukaan yrityksen menetelmässä ei tarvita lainkaan haitallisia kemikaaleja, sillä selluloosaa ei liuoteta. Valmistuva kuitu on alustavien arvioiden mukaan lämmintä kuin villa ja joustavuudeltaan sekä kestävyydeltään puuvillan tasoa.

– Sellu käsitellään vain mekaanisesti, jolloin prosessiimme tuleva raaka-aine on koostumukseltaan hienompaa mikrofibrilloitua selluloosaa. Valmistamme geelimäisen massan, joka ruiskutetaan suurella nopeudella pienten suutinten läpi ja kuivataan. Näin muodostuu tekstiilivalmis kuitu, Berlin kertoo.

Tähän asti Spinnova on valmistanut kuitua laboratoriossa ja pienessä teollisessa mittakaavassa. Nyt prosessi siirretään teollisen mittakaavan tuotantolinjalle. Syntyvästä tekstiilikuidusta valmistetaan ensi vuonna prototyyppejä yhteistyökumppaneille. Yhteistyötä tehdään muun muassa Marimekon kanssa.

– Jos saamme tuotteiden testauksesta hyviä tuloksia, voimme myydä tekstiili- ja vaateteollisuuden yrityksille lisenssejä teknologiaamme hyödyntävien kaupallisten laitosten rakentamiseen. Saatamme myös perustaa yhteistyökumppaneidemme kanssa yhteistehtaita. Monenlaiset bisnesmallit ovat mahdollisia jatkossa, kunhan ne tukevat visiotamme saada ekologinen kuitu kuluttajien ulottuville mahdollisimman laajasti, Berlin kertoo.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.