Alustatalous vaatii pelisääntöjä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Alustatalous vaatii pelisääntöjä

Alustatalous on seurausta työelämän digitalisaatiosta. Se koskettaa useimpia toimialaoja ja ennusteiden mukaan tulevaisuudessa yhä useampia työntekijöitä.
Teksti Jukka Nortio
Kuvat Istockphoto

– Yhdysvalloissa viidennes ihmisistä on tehnyt joskus töitä alustatalouden kanssa, Tekesin johtava asiantuntija Tuomo Alasoini sanoo.

 

Länsi-Euroopassa ollaan vasta heräämässä tähän työnteon uuteen tapaan. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa vasta reilu kymmenesosa työntekijöistä on tehnyt töitä alustataloudessa.

 

Alustataloudessa tehdään töitä digitaalisten alustojen kautta työpanosta tarvitseville tahoille: yrityksille, julkisyhteisöille, kolmannen sektorin toimijoille tai kotitalouksille.  Kyseessä on usein joukkoistettu työ, jossa eri alojen asiantuntijat, esimerkiksi tietotekniikka-asiantuntijat tekevät projektikohtaisesti töitä yhdessä. Alustat välittävät myös yksittäisiä työpanoksia, tunnetuin niistä lienee Uber.

 

– Tulevaisuudessa alustatalouden työt yleistyvät nopeasti. Tämä merkitsee melkoista haastetta perinteiselle tavalle tehdä työtä, jota on tehty työsopimusten ja työehtosopimusten suojissa, Alasoini pohtii.

 

Alustataloudessa työntekijä myy osaamistaan projektikohtaisesti yrittäjän tapaan avoimilla markkinoilla kuin toreilla, joissa kysyntä ja tarjonta määräävät useissa tapauksissa päivän hinnan. Työntekijä on lähinnä yrittäjän asemassa ja vastaa itse muun muassa ennakko- ja arvonlisäveroista, eläkevakuutusmaksuista ja muista sivukuluista.

 

– Työntekijän ja työn teettäjän tai työntekijän ja alustan välille ei synny työsuhdetta. Monissa oikeusasteissa on kiistoja, mitkä ovat työntekijän oikeudet ja juridinen asema tällaisissa tapauksissa, Alasoini sanoo

Vaarana riiston kierre

Riiston kierre on alustatalouden suurin uhka.

 

– Elannon hankkiminen koostuu pahimmillaan hyvin pienistä puroista. Elämä on epävarmaa, eikä sitä pysty suunnittelemaan eteenpäin. Syntyy helposti jatkuva kilpailutuskierre, jossa työn hinta laskee jatkuvasti ja elintason ylläpitäminen heikkenee, Pron finanssi-, ict- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala sanoo.

 

– On myös vaarana, että alustalouden myötä free lance -tyyppinen työ lisääntyy niille aloilla, joilla tällä nyt tehdään töitä palkkasuhteessa ja työsuhteen ehdoilla.

 

– Tällä hetkellä alustatalous ilmenee positiivisena tarjoamalla ansioita lähinnä heille, joilla ei ole muuten pääsyä työmarkkinoille. Eli työttömille tai nuorille, joilla ei ole cv:tä eikä työpaikkaa, jotain pieniä tienestejä. Palkkatyössä oleville alustatalous on ennemmin vaara kuin mahdollisuus, Hakala jatkaa.

Tällä hetkellä alustatalous ilmenee positiivisena tarjoamalla ansioita lähinnä heille, joilla ei ole muuten pääsyä työmarkkinoille.

– Alustojen avulla luodaan parhaimmillaan uutta työtä, aivan uudenlaisia palveluita. Näillä palveluilla voi olla tulevaisuudessa taloutta buustaava vaikutus. Toisaalta alustatalous voi johtaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi verotulot laskevat. Näin käy, jos alusta ei luo uudenlaisia palveluita vaan ainoastaan uusintaa niitä digitalisaation avulla Peer-2-Peer -malliin, jossa verotuloja keräävän valtion ja muiden toimijoiden rooli häviää kokonaan pois, Hakala sanoo.

Yhteiset pelisäännöt

Toistaiseksi vaikutukset ovat olleet varsin pieniä, mutta alustatalouden merkitys kasvaa jatkuvasti.

 

– Olemme nähneet vasta häivähdyksen alustatalouteen liittyvistä uhista ja mahdollisuuksista, Hakala sanoo.

 

Suomessa ollaan muutamia vuosia jäljessä esimerkiksi Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta, joissa alustatalous on jo johtanut muun muassa oikeusjuttuihin. Niissä on puitu ydinkysymystä: missä määrin alustatalous sisältää työsuhteen piirteitä?

 

– Eri tahojen on nyt mietittävä yhdessä, mitä alustatalouden vaikutukset ovat ja mihin toimiin pitäisi yhdessä ryhtyä, Hakala sanoo.

Suomalaisten osaajien on alustataloudessakin keskityttävä laatuun.

Hakala korostaa, että alustatalous on globaali ilmiö, ja se ulottuu ensisijaisesti niille toimialoille, joilla digitalisaatio etenee vauhdikkaimmin. Alustatalouden osaajat ovat kovassa globaalissa kilpailussa, jossa suomalaiset pärjäävät tutuilla resepteillä.

 

– Suomalaisten osaajien on alustataloudessakin keskityttävä laatuun. Emme voi kilpailla hinnalla esimerkiksi intialaisten ict-osaajien kanssa. Toinen mahdollisuus on erikoistuminen kapeille osa-aluille, joissa osaajia on vähän ja missä me voimme olla maailman huippua.

 

Alustatalous tarvitsee kansainvälistä lainsäädäntöä ja pelisääntöjä, koska työn tekemisen paikallistaminen on usein mahdotonta.

 

– Kun annat alustatalouden kautta käännösprojektin englannista ranskaan, et voi tietää, missä maassa työ tehdään, Hakala sanoo.

Lisätuoja nuorille ja eläkeläisille

Nuoret ovat tutkimusten mukaan iäkkäämpiä valmiimpia tekemään ja hakemaan töitä alustojen kautta. Kun nuoret ikäluokat astuvat työelämään, alustatalouden työt yleistyvät.

 

Myös suurten ikäluokkien eläköityminen voi johtaa Alasoinin mukaan alustatalouden töiden lisääntymiseen. Vetreät eläkeläiset haluavat tienata työeläkkeen päälle lisätuloja, johon alustatalous tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

 

– Tulevaisuudessa työtä tehdään sekä normaalityösuhteissa että alustatalouden kautta. Ihmiset äänestävät jaloillaan, miten milloinkin haluavat töitä tehdä.

 

Alustatalous on tulevaisuudessa suuri haaste ammattiyhdistysliikkeelle. Sen on päätettävä, miten suhtautua alustatalouden kautta työtä tekeviin ihmisiin.

Tuomo Alasoini toimii Tekesin Liideri-ohjelmassa, jonka teemat ovat liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.