Etätyö vapauttaa aikaa omaan käyttöön | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Etätyö vapauttaa aikaa omaan käyttöön

Hiljainen kotitoimisto, toimivat yhteydet esimiehiin ja kollegoihin sekä lisää omaa aikaa. Kodin ja perheen yhteensovittaminen helpottuu. Etätyöläinen voi saada kaiken tämän, mutta hän voi jäädä kaipaamaan esimerkiksi työyhteisöä. Kaksi prolaista kertoo, millaista on tehdä lähes aina töitä kotona.
Teksti Pävi Brink
Kuvat Suvi Elo
Perheelle jää enemmän yhteistä aikaa, kertoo Elisalla työskentelevä Anne Koskela-Laakso yhdeksi etätyön hyvistä puolista.

Kumpikin haastateltavistamme käy työpaikalla harvoin, vain noin kerran kuussa. Tällä hetkellä he tosin osallistuvat Turun toimistolla englannin kurssille kerran viikossa, mutta eivät yleensä jää toimistolle sen jälkeen. Tilat ovat remontissa, ja työntekijät toimivat väistötiloissa, joten toimistolla on vähemmän tilaa kuin tavallisesti.

Ei ruuhkissa matelua eikä laittautumista

Anne Koskela-Laakso on tehnyt etätöitä kotona jo kuusi vuotta. Hän on töissä Elisan tuotannon toimitusryhmässä, ICT-puolella. Hän korjaa verkkotietokannan virheitä, antaa järjestelmätukea ja auttaa prosessikehityksessä.

Koskela-Laakso aloitti etätyöt heti, kun Elisa alkoi kannustaa niiden tekemiseen. Ensin hän teki etänä päivän viikossa, mutta lisäsi kotona tehdyn työn määrää nopeasti. Nyt hän työskentelee lähes aina töitä kotoa käsin.

– Tämä on vain niin helppoa, kun ei tarvitse tälläytyä eikä istua aamuruuhkassa autossa puolta tuntia. Käytän aamulla vapautuvan ajan viemällä koirat lenkille. Aloitan työpäivän aikaisin, joten voin myös lopettaa aikaisin. Kun isäntä tulee kotiin, minulla on jo lämmin ruoka pöydässä. Perheelle jää enemmän yhteistä aikaa, Koskela-Laakso toteaa.

Nuorempi lapseni oli ala-asteella, kun aloitin etätyöt, ja hän oppi nopeasti, ettei äitiä saa häiritä työpäivän aikana.

Hänellä on kaksi teini-ikäistä lasta, jotka ovat oppineet kunnioittamaan äidin työrauhaa.

– Nuorempi lapseni oli ala-asteella, kun aloitin etätyöt, ja hän oppi nopeasti, ettei äitiä saa häiritä työpäivän aikana. En juurikaan tee kotitöitä työpäivän aikana, vaikka pyykkikonetta ja astianpesukonetta tulee joskus pyöritettyä, Koskela-Laakso sanoo.

Hänen pitkäaikaisen työkaverinsa Sanna Voutilaisen lapset ovat sen sijaan jo aikuisia.

– Lapsenlapsetkin tietävät, että työhuoneeseeni ei saa tulla, kun ovi on kiinni. Olen tehnyt etätöitä jo lähes 15 vuotta. Aloitin satunnaisilla etäpäivillä, sitten yhdellä etäpäivällä viikossa, ja viimeiset neljä vuotta olen tehnyt vähintään neljä päivää viikossa etänä. Säästän kaksi tuntia päivässä aikaani, joka muuten kuluisi työmatkoihin ja laittautumiseen, Voutilainen luettelee etätyön etuja.  

Sanna Voutilainen pitää kotitoimistossaan huolta työergonomiasta.

Voutilainen tekee kahta työtä Elisalla.

– Varsinainen tehtäväni on antaa kentällä työskenteleville asentajille teknistä tukea ja apua. Tämän lisäksi työskentelen alihankinnan ohjauksessa, missä tarkistan ja tiliöin asennuksesta tulleita laskuja, Voutilainen kertoo.

Koskela-Laakson ja Voutilaisen työnantaja Elisa kannustaa työntekijöitään etätyöhön, jos he sitä haluavat tehdä. Etätyötä voi tehdä myös ulkomailla. Niinpä Elisan prolaiset työntekijät tekivät vuonna 2016 keskimäärin seitsemän päivää kuukaudessa etätyötä. Keskimäärin prolaiset tekevät etätöitä yhden päivän kuussa.

Ergonomia ja tekninen tuki kuntoon kotitoimistolla

Kun tekee suurimman osan työstä kotona, työpisteen ergonomiaan on syytä panostaa.

– Ostin työnantajalta poistomyynnistä oikein hyvän työtuolin, ja toimistolla fysioterapeutti opasti työvälineiden asemointiin. Minulla on ranteessa tekonivel, ja siksi käytän työnantajan hankkimaa ergonomiahiirtä. Olen tottunut käyttämään kahta näyttöä, joten ostin itse toisen. Työnantaja tarjoaa kaikki muut työvälineet ja verkkoyhteydet, Koskela-Laakso kertoo.

Voutilainen pitää työhuoneensa ergonomiaa kohtuullisena.

– Työfysioterapeutti on ohjeistanut minua käyttämään erillistä selkätukea ja tasohiirtä, jotka olen saanut työnantajalta. Lisäksi ostin itse säädettävän käsituen ja pidän jumppapalloa jalkojen alla tarvittaessa. Teknisiin ongelmiin saan apua ihan samalla tavalla kuin toimistolla ollessani, Voutilainen sanoo.

Yhteydenpito kollegoihin ja esimieheen on tärkeää

Koskela-Laakson kollegat ovat kolmella ja Voutilaisen kollegat Turun lisäksi kuudella eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

– Pidämme yhteyttä Skype-keskustelujen ja -chatin avulla, puhelimella ja sähköpostilla. Tapaamme kaikki yhdessä vain kerran vuodessa, pienemmissä ryhmissä useammin. Esimieheni kanssa käytämme samoja kommunikointikeinoja, ja tapaan hänet noin kerran kuussa, Voutilainen kertoo.

Hän pitääkin etätyön huonoimpana puolena sitä, että ei ole työkavereita, joita näkisi päivittäin.

– Haluaisin nähdä ihmisiä työpäivän aikana, ja kaipaan kahvipöytäkeskusteluja ja sermin yli vaihdettuja tietoja. Olen luottamusmies, ja pelkään, etteivät työkaverit uskalla lähestyä minua, koska he eivät tunne minua niin hyvin.  

Jos joku visainen juttu on kesken työajan päättyessä, en malta aina lopettaa. Teen silloin ilmaista työtä, koska meillä etätyössä ei saa liukumasta korvausta.

Koskela-Laakso nostaa esiin toisenkin etätyön haittapuolen: työpäivää tulee välillä jatkettua liian pitkään.

– Jos joku visainen juttu on kesken työajan päättyessä, en malta aina lopettaa. Teen silloin ilmaista työtä, koska meillä etätyössä ei saa liukumasta korvausta. Kotona ei ole häiriötekijöitä, ja välillä taukojen pitäminen unohtuu. Toisaalta, kun suljen työhuoneen oven iltapäivällä, jätän työt sinne.

Kumpikin haastateltava kehuu suhdettaan esimieheensä ja työnantajan osoittamaa luottamusta heitä kohtaan.

– Esimiehen kanssa meillä on kehityskeskustelu kaksi kertaa vuodessa, ja noin kerran kuussa pidämme 15 minuutin kahdenkeskisen keskustelun. Olemme tehneet kirjallisen sopimuksen etätyöstä. Tuloksessahan se näkyy, tekeekö töitä vai ei, Koskela-Laakso muistuttaa.

Sekä Voutilainen että Koskela-Laakso toteavat, että on myös työnantajan etu, jos työntekijä voi halutessaan tehdä etätöitä.

– Etätyöläisenä voin nukkua pidempään, olen virkeämpi ja keskityn paremmin. Voin paremmin ja jatkan mielelläni saman työnantajan palveluksessa. Työnantaja säästää myös toimitilakustannuksissa ja sähkönkulutuksessa, Koskela-Laakso tiivistää. 

Prolaiset etätöissä keskimäärin päivän kuussa

Ammattiliitto Prohon kuluvat alat ovat keskenään hyvin erilaisia, ja tämä näkyy tehdyn etätyön määrässä. 75 prosenttia prolaisista ei tee käytännössä lainkaan etätöitä. Toisessa ääripäässä ovat ICT-alan työntekijät, jotka tekevät keskimäärin kolme etäpäivää kuukaudessa.

– On täysin ymmärrettävää, että esimerkiksi ahtaajat tai autokatsastusalan työntekijät eivät tee etätöitä juuri lainkaan. Työnkuva vaikuttaa suuresti etätyön määrään. Myös esimerkiksi esimiehen tai assistentin tehtävät vaativat usein työpaikalla oloa. Esimerkiksi pankki- ja finanssialalla tietoturva-asiat rajaavat, missä töitä voi tehdä, Pron tutkija Petri Palmu kertoo.

Kaikkiaan Palmun näkemys on, että etätöitä tehdään yllättävän vähän. Naiset tekevät muun muassa työnkuvista johtuen jopa miehiä vähemmän etätöitä.

– Tekninen kehitys mahdollistaa tiedonsaannin ja kommunikoinnin entistä paremmin. Etätöiden tekeminen vähentää työnteon häiriöitä, joita esimerkiksi avokonttorityöskentely lisää. Työmatkoihin ei kulu aikaa, ja perheen ja työn yhteensovittaminen voi helpottua. Naisten etätöiden tekemisen lisääminen parantaisi naisten työnsaantimahdollisuuksia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Pron jäsenkyselyssä 63 prosenttia jäsenistä ilmoitti, että työnantaja tarjoaa mahdollisuutta tehdä etätöitä. Silti etätyötä tekee hyvin rajattu joukko työntekijöitä, jotka ovat usein ylempiä toimihenkilöitä ja asiantuntijoita.

– Syyt ovat moninaisia, mutta moni ei halua etääntyä työpaikan sosiaalisista suhteista, joita pidetään tärkeinä. Runsas etätyönteko on sekä työyhteisölle että työntekijälle itselleen riski. Työntekijä voi erkaantua sosiaalisesta yhteisöstä, joka on yksi työhyvinvoinnin perusulottuvuuksista, Palmu toteaa.   

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.