Finanssialan tulevaisuus on tuolileikkiä tekoälyn kanssa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Finanssialan tulevaisuus on tuolileikkiä tekoälyn kanssa

Tulevaisuutemme näyttää valoisalta: digitalisaation ja tekoälyteknologian myötä arjesta tulee sujuvampaa, robotit hoitavat tylsät rutiinityöt ja liiketoiminnan tuottavuus ponkaisee ennennäkemättömään nousuun. Tie eldoradoon kulkee kuitenkin murroksen kautta. Tuhansia työpaikkoja häviää, ja työtehtävät vaihtuvat toisiin.
Teksti Terhi Rauhala
Kuvat Sami Heiskanen, OP Ryhmä
Finanssialan työtehtäviä on jatkossakin tarjolla asiantuntijoille, jotka ovat valmiita oppimaan uutta ja avoimia muutokselle, ennustaa OPRY:n puheenjohtaja Riitta Suonpää.

Finanssiala on murroksessa, jota ajavat teknologian kehitys, uudistuva sääntely ja asiakaskäyttäytymisen muutos. Juuri voimaan tulleen EU:n uuden maksuliikennedirektiivin odotetaan räjäyttävän pankkialan kilpailun. Lohkoketjuteknologia uhkaa tehdä pankeista ja vakuutusyhtiöistä tarpeettomia. Rahoituspalvelut automatisoituvat.

 

OP Ryhmän digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Harri Nummela katsoo murrosta näköalapaikalta:

 

– Digitalisaation vaikutukset finanssialaan ovat laaja-alaiset. Ensinnäkin prosesseista poistuu manuaalista työtä ja paperia, mutta lisäksi syntyy aivan uusia palveluita ja liiketoimintamalleja. Kyse ei ole vain nykyisten toimintojen virtaviivaistamisesta, hän sanoo.

 

Nummela ottaa esimerkiksi majoitusalan mullistaneen Airbnb:n.

 

– Samalla tavalla uudet toimintamallit haastavat nyt finanssi- ja vakuutusalaa uudistumaan. Arvoketjut rakentuvat uudella tavalla, ja joitain toimijoita putoaa ketjusta pois.

Ketkä tekevät muutoksen?

Digitalisaatioon vahvasti panostavassa OP Ryhmässä murros on näkynyt työntekijätasolla jo muutaman vuoden ajan. Vuosina 2015–2016 alan rakennemuutoksesta johtuvien yt-neuvottelujen piirissä oli yli 5 000 pankkiryhmän työntekijää. Lokakuussa 2017 pääjohtaja Reijo Karhinen kertoi finanssiryhmästä häviävän edelleen tuhansia työtehtäviä lähivuosina.

 

Tilanne on sama pankkisektorilla laajemminkin. Nordea ilmoitti syksyllä karsivansa 6 000 työtehtävää ja Aktia 260. Uutta tulee tilalle, mutta millaista työtä ja kuinka monelle?

 

– Henkilöstöä askarruttaa se, mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä ja omassa työssä, kertoo OPRYn puheenjohtaja Riitta Suonpää.  

Toimihenkilöille jää myyntipinta, jossa tarvitaan laajaa asiantuntemusta.

– Mitä minun tulee osata nykyisen ammattitaitoni lisäksi, jotta säilytän työpaikkani? Kuinka pitkälle rahoitusprosesseja voidaan automatisoida ja mitä se tarkoittaa henkilötyövuosina, hän luettelee.

 

Varmoja vastauksia ei ole, mutta lähtökohtana on, että taustatyöt hoitavat jatkossa robotit. Toimihenkilöille jää myyntipinta, jossa tarvitaan laajaa asiantuntemusta.

OP Ryhmän digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja Harri Nummela uskoo digitalisaation vaikutusten olevan laaja-alaisia. Manuaalista työtä ja paperia katoaa, mutta syntyy aivan uusia palveluja ja ammattiryhmiä.

Talouden neuvonantajia ja teknologian kehittäjiä

Harri Nummelan näkemyksen mukaan tekoäly ja automatisaatio tulevat muuttamaan finanssialan asiantuntijatyötä pidemmälle kuin tähän asti on arvioitu. Työ painottuu jatkossa yhä enemmän laaja-alaiseen, monipuoliseen substanssiosaamiseen, luovuuteen ja ihmisten kohtaamiseen. Sisältöihin, joissa ihminen edelleen on tekoälyä vahvempi.

 

Nummela puhuu talouden neuvonantajista. Riitta Suonpää tietää, että uudenlainen työnkuva vaatii osaamisen laajentamista edelleen.

Työ painottuu jatkossa yhä enemmän laaja-alaiseen, monipuoliseen substanssiosaamiseen, luovuuteen ja ihmisten kohtaamiseen.

– Nykyisen asiantuntijuusalueen rinnalle tulee muita. Esimerkiksi rahoituksen parissa työskennelleen on hallittava jatkossa myös vakuutus- ja sijoitusasiat, hän sanoo.

 

Pitkän työuran pankkisektorilla tehnyt Suonpää muistuttaa, että ala on vaatinut uuden opettelua aina. Uusia järjestelmiä, ohjelmia ja säädöksiä on opeteltu koko ajan, joten se ei ole uutta. Sen sijaan haastavaa on prosessien ja järjestelmien keskeneräisyys.

 

– Tällä hetkellä me olemme yhä enemmän uusien ohjelmien testaajia, osa prosessia ja palvelun kehittämistä sekä palautteen antajia. Kun ohjelmat eivät ole niin täydellisiä, joutuu omassa työssään sietämään monenlaista epävarmuutta, Suonpää kuvailee.

 

Toinen merkittävä työsarka finanssisektorilla on palvelukehitys ja teknologioiden kehittäminen. Vuonna 2016 OP Ryhmässä avattiin mittava, sadan digiosaajan rekrytointi. Heitä etsittiin muun muassa hankejohtajiksi, kehitys- ja projektipäälliköiksi sekä uusiin teknologioihin, kuten lohkoketju- IoT- ja pilvipalveluarkkitehtuuriin.

 

Tällä hetkellä me olemme yhä enemmän uusien ohjelmien testaajia, osa prosessia ja palvelun kehittämistä sekä palautteen antajia.

Utelias ja avoin pärjää

Konsulttiyhtiö McKinseyn laajan tutkimuksen mukaan uudelleenkoulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä Suomessa lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.

Digitaalisten työpaikkojen osuus yltää viidennekseen kaikista työpaikoista.

 

Kysyttäessä millainen henkilö selviää finanssialan digimankelin läpi parhaiten, ovat Riitta Suonpää ja Harri Nummela hyvin yksimielisiä: uuden oppimiseen valmis, utelias ja avoin.

 

– Ihmiset tekevät tämän muutoksen. Jokaisella pitäisi olla kiinnostus alan kehitykseen ja uteliaisuus oppia uutta. Murroksessa tarvitaan myös joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä, Riitta Suonpää toteaa.

 

– Muutosvauhti yhteiskunnassa kasvaa koko ajan ja näkyvyys eteenpäin on heikompi. Siksi herkkyys reagoida ja muuttaa suuntaa on muodostunut aina vain tärkeämmäksi kyvyksi niin yksilölle kuin organisaatiolle, Nummela sanoo.  

Ihmiset tekevät tämän muutoksen. Jokaisella pitäisi olla kiinnostus alan kehitykseen ja uteliaisuus oppia uutta. Murroksessa tarvitaan myös joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä.

Uudistumisen tarve koskee kaikkia toimihenkilöistä yrityksen ylimpään johtoon asti.

– Jokaisen pitää kiinnittää huomiota henkilökohtaiseen uudistumiseen ja henkilökohtaisen työmarkkina-arvon säilyttämiseen. Muutokseen kannattaa suhtautua avoimin mielin ja proaktiivisesti: aina jos on mahdollisuus oppia jotain uutta, se kannattaa hyödyntää, Harri Nummela toteaa.

 

Mikä on tekoäly?

Tekoälyllä tarkoitetaan itsenäisesti toimivaa ennakointi- ja päättelyjärjestelmää, jonka sovelluskohteita ovat mm. looginen päättely, tiedon esittäminen, suunnittelu ja navigointi, puhutun kielen prosessointi sekä ympäristön havainnointi.  

Tekoälystä puhutaan usein ihmisälyä jäljittelevänä ohjelmistona.

 

Tästä ei kuitenkaan ole kyse vielä pitkään aikaan. Ihmisälyn kokonaisvaltaiseen ajatteluun verrattuna tekoäly on pistemäistä ja koskettaa vain pientä osa-aluetta. Kyse ei myöskään ole älystä, vaan algoritmeistä. Kuvaavampi nimitys tekoälylle olisikin konepäättely.

Lähde: Digibarometri 2017

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.