Fintech kirittää finanssialaa kohti digitaalista tulevaisuutta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Fintech kirittää finanssialaa kohti digitaalista tulevaisuutta

Finanssiala ei ole entisensä, sillä teknologinen ja digitaalinen kehitys muuttaa liiketoimintamalleja merkittävästi. Uusia innovaatioita kehittelevä fintech-ala ei kuitenkaan ole vakiintuneille toimijoille uhka, vaan uudenlaisen yhteistyön mahdollisuus.
Teksti Utu Förbom
Kuvat Istockphoto

Finanssialalle on kuin varkain ilmestynyt uudissana fintech. Eikä se ole vain sana, vaan ilmiö, jolle asetetaan suuria odotuksia. Fintech muodostuu sanoista financial technology, ja sillä viitataan teknologian ja digitaalisuuden innovatiiviseen soveltamiseen pankki-, rahoitus- ja maksupalvelujen tuottamisessa. Termi viittaa myös uusiin, ketteriin startup-yrityksiin, jotka kehittelevät näitä uusia sovelluksia.

Joskus väitetään, että uudet innovaatioyritykset uhkaavat jo perinteisten pankkien liiketoimintaa ja rahavirtoja. Alan etujärjestön Fintech Finland ry:n toimitusjohtaja Kirsi Suopelto näkee teknologisoitumisen kuitenkin paljon laajempana liiketoimintamallien murroksena.

– Avainsana ei ole vanhojen ja uusien toimijoiden vastakkainasettelu, vaan niiden välinen yhteistyö.

Fintech on pankeille mahdollisuus

Myös OP-ryhmän tutkimusyksikköä OP Labia vetävän johtaja Kristian Luoman mielestä fintech on pankeille suuri mahdollisuus.

–  Suurin osa uusista fintech-yrityksistä ei myöskään pyri pääsemään kiinni asiakasrajapintaan, vaan ne myyvät palveluitaan suoraan perinteisille pankeille.

OP Lab vastaa OP-ryhmän startup-yhteistyöstä ja innovaatiotoiminnasta. Yli tuhannen kansainvälisesti kartoitetun startup-yrityksen joukosta on valittu noin parikymmentä, joiden kanssa on tehty yhteisiä pilotteja. Uusia ideoita on syntynyt muun muassa erilaisten ennustemallien, tietoturvapalvelujen tai mobiilimaksamisen kehittämiseen.

–  Kustannusten laskeminen ja palveluiden parempi käytettävyys ovat vanhojen pankkien mieleen. Useimmiten muutos myös näyttäytyy asiakkaille yhä perinteisen pankin palveluna. Se on meille hyväksi, sillä meillä on asiakkaiden luottamus.

Suurin osa uusista fintech-yrityksistä ei pyri pääsemään kiinni asiakasrajapintaan, vaan ne myyvät palveluitaan suoraan perinteisille pankeille.

Kuluttajat saavat uusia palveluita

Suopellon mukaan suomalaisessa fintech-ekosysteemissä tehdään paljon teknologista kehitystyötä, jota nykyiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää. Toisaalta suoraan kuluttajille on kehitetty kokonaan uudentyyppisiä palveluja etenkin kortti- ja mobiilimaksamisen saralla.

–  Toinen tärkeä alue on erilaiset vertaislaina- ja joukkorahoituspalvelut, joiden joukosta löytyvät uusien startuppien kasvutarinat. Hyvä esimerkki on Invesdorin alusta, jolla kuka vain voi rahoittaa kasvuyrityksiä.

Sekä Suopelto että Luoma uskovat, että Suomessa kehitys voi kiihtyä nopeastikin.

–  Meillä on vahvaa teknologiaosaamista, jota arvostetaan maailmalla. Suomi on myös hyvä testiympäristö, sillä digiosaaminen on hyvää ja ihmiset luottavat toisiinsa, Suopelto sanoo. 

Iso kansallinen kilpailutekijä on myös hyvä vuoropuhelu julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Sen varaan voi rakentaa järjestelmiä, joihin ei muissa maissa usein ole mahdollisuuksia, kuten sähköisen asuntokaupan tietojärjestelmän.

Luoma vertaa fintechin asemaa suomalaiseen pelialaan, josta on Rovion ja Supercellin myötä tullut kansainvälisesti erittäin houkuttelevaa.

–  Tarvitaan muutama hyvä ja kiehtova keissi ja paljon työtä, mutta sen jälkeen samanlainen positiivinen kierre voi nostaa myös fintechiä.

Iso kansallinen kilpailutekijä on myös hyvä vuoropuhelu julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Maksupalveludirektiivi muuttaa rajapintoja

Euroopassa murrosta vauhdittaa EU:n niin sanottu PSD2-maksupalveludirektiivi. Sen myötä pankkien täytyy avata asiakkaidensa tilitapahtumia koskevat ohjelmointirajapinnat kolmansille osapuolille, jos asiakas niin haluaa. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että yritys, joka ei ole pankki, saa pääsyn asiakkaan pankkidataan tämän valtuutuksella.

Luoman mukaan sama trendi on nähty jo monilla muilla toimialoilla; innovaatioita on syntynyt nimenomaan rajapintojen avaamisen myötä.

Innovaatioita on syntynyt nimenomaan rajapintojen avaamisen myötä.

–  Finanssialallakin tällaista open banking -kehitystä olisi tapahtunut myös ilman direktiiviä, kuten on nähty laajalti kansainvälisesti. Jatkossa näemme varmasti paljon uusia budjetointiin, säästämiseen tai maksamiseen liittyviää sovelluksia.

Myös Suopelto korostaa direktiivin vievän nimenomaan kohti paradigman muutosta ja avoimempaa pankkitoimintaa. Kumppanuuksien myötä vakiintuneiden toimijoiden ei tarvitse enää tehdä kaikkea itse, vaan asiakkaita voidaan palvella sujuvammin uusien kumppanuuksien avulla.

Finanssialan substanssiosaamiselle on tarvetta

Suopelto sanoo, että Fintech Finlandin tavoitteena on uuden toimialan kukoistaminen, mikä tarkoittaa myös uusia työpaikkoja. Työelämän muutostarpeiden suhteen hän ei kuitenkaan näe fintechin olevan erityisasemassa. Alalle tarvitaan paljon uusi asiantuntijoita niin teknologian, finanssiosaamisen kuin juridiikan tai henkilöstöjohtamisenkin saralla.

–  Alan edustajana Fintech Finland käy myös jatkuvaa keskustelua tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Kartoitamme sitä, mitä tarpeita alalla on, ja miten niihin voidaan vastata.

Luoman mukaan on luontevaa, että fintech-alalle tarvitaan paljon teknologiataitoisia ihmisiä, kuten koodareita. Suurin hyöty on kuitenkin ihmisistä, jotka ymmärtävät myös finanssialan substanssia.

–  Vakiintuneet toimijat haluavat tarjota uudenlaisia urapolkuja, joilla ihmiset voivat myös kouluttautua uudelleen ja ottaa vastaan uusia haasteita. Esimerkiksi meillä OP-ryhmässä on määritelty jo toistakymmentä täysin uutta ammattinimikettä. Uusia, substanssiosaamista vaativia tehtäviä syntyy paljon.

Pro haluaa samat säännöt kaikille

Myös Pron finanssisektorin ja ict- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala uskoo, että teknologisen asiantuntijan työn merkitys kasvaa finanssialalla jatkossa merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi perinteisen pankin työntekijät pitäisi vaihtaa uusiin.         

  – Päinvastoin. Kaiken uuden voi oppia, ja on olennaista, että työntekijöitä voidaan kouluttaa uusiin tehtäviin.

Hakala kuitenkin painottaa, että uusien fintech-yritysten on pelattava samoilla säännöillä kuin perinteiset finanssitoimijat.

– Sääntelyn on oltava kaikille samanlaista. Uusien finanssialalle tulevien toimijoiden ei tule saada perusteetonta kilpailuetua erilaisen sääntelyn takia.

Uusien finanssialalle tulevien toimijoiden ei tule saada perusteetonta kilpailuetua erilaisen sääntelyn takia.

Ei myöskään ole toivottavaa, että startup-kulttuurin ennakkoluuloton innovatiivisuus leviäisi myös työehtojen noudattamiseen, sillä se ei noudattaisi reilun pelin sääntöjä.

– Uusiin aluevaltauksiin sisältyy aina myös riskejä, jotka joku kantaa. Siksi on parempi, että yritykset ovat samanlaisen sääntelyn piirissä kuin perinteiset pankit. Silloin noudatetaan alalle jo muodostunutta riskinkantomekanismia.

Hakala kannustaa uusia yrityksiä ja työntekijöitä myös aina järjestäytymään.

– Se on kaikkien osapuolten etu.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.