Globaali ay-toiminta muuttaa yhteiskuntia | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Globaali ay-toiminta muuttaa yhteiskuntia

Ammattiliitto Pro toimii maailmanlaajuisesti erilaisissa työelämää ja työntekijöiden olosuhteita kehittävissä hankkeissa.
Teksti Verna Julkunen
Kuvat Meeri Koutaniemi
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi tutustui Mosambikissa SASKin hankkeeseen, jota tuetaan Nenäpäivä-keräyksellä ja dokumentoi kotiapulaisten ja heidän perheidensä arkea. Kuvassa Mosambikin kotiapulaisliiton pääsihteeri Maria Joaquin ja tyttärentytär Tiffany.

– Kansainvälisissä hankkeissa on aina mukana sekä ideologinen että edunvalvonnallinen näkökulma, kertoo Pron kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen.

– Aatteellinen puoli toiminnassa on, että autetaan heikommassa asemassa olevia parantamaan omia olosuhteitaan. Globaalissa maailmassa pieni maa, kuten Suomi, pärjää vapaakaupan avulla. Sen vastapuolena tulee vastuu niistä, jotka eivät tässä globaalissa maailmassa pärjää yhtä hyvin, hän jatkaa.

Toinen, itsekkäämpi puoli liittyy edunvalvontaan. 1990-luvulta lähtien suomalaisyritykset ovat investoineet enemmän ulkomaille kuin Suomeen, koska työvoima on siellä halvempaa.  Kun työläisten oloja muualla maailmassa parannetaan, tarkoittaa se työvoimakustannusten nousua. Siten korkeampien työvoimakustannusten Suomi tulee jälleen kilpailukykyisemmäksi investointikohteeksi yrityksille.  

Kun työläisten oloja muualla maailmassa parannetaan, tarkoittaa se työvoimakustannusten nousua. Siten korkeampien työvoimakustannusten Suomi tulee jälleen kilpailukykyisemmäksi investointikohteeksi yrityksille.  

Tilanne onkin muuttunut, ja tällä hetkellä erityisesti aloilla, joilla tehdään paljon uusia innovaatioita ja vaaditaan korkeaa osaamista, investoidaan jälleen Suomeen.

Kouluttamalla parempi tulevaisuus

Ammattiliittojen kansainvälisessä toiminnassa autetaan heikommassa asemassa olevia, mutta eri tavoin kuin perinteisessä hyväntekeväisyydessä, jossa autetaan ihmisiä hyvin konkreettisesti, antamalla ruokaa, suojaa ja lääkkeitä esimerkiksi nälähädän, luonnonkatastrofin tai sodan keskellä. Tai sitten autetaan yhteisöjä perustamalla kaivo tai ostamalla vuohia.

Tällä hetkellä Pro on Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kanssa mukana hankkeissa Mosambikissa, Myanmarissa, Nepalissa, Bangladeshissa, Indonesiassa ja Kolumbiassa. Näissä maissa koulutetaan ay-aktiiveja  ja tarjotaan erilaista tietoa esimerkiksi selkokielisillä esitteillä.

Ajatuksena toiminnassa on, että koulutetaan ihmisiä ja annetaan heille tietotaitoa, että he itse saavat yhteiskunnassaan muutoksen aikaiseksi. Esimerkiksi varallisuuden jakautumaan tasaisemmin, sosiaaliturvaa kaikille tai kattavampia ja parempia työehtosopimuksia.

Ajatuksena toiminnassa on, että koulutetaan ihmisiä ja annetaan heille tietotaitoa, että he itse saavat yhteiskunnassaan muutoksen aikaiseksi.

– Nämä yhteiskunnalliset muutokset eivät tapahdu hetkessä, eikä niissä ole vain yhtä ratkaisevaa tekijää. Olemme siellä mukana isompaa aaltoa, kuvailee Koskinen. 

Esimerkki muutoksesta voisi olla Indonesia, jossa aikaan saatiin lakimuutos, joka tuo yli 100 miljoonaa uutta ihmistä sosiaaliturvan piiriin. Aiemmin turvaa saivat vain ne, joiden työnantaja maksoi siitä.

Naiset suuressa roolissa

Ay-aktiivien kouluttaminen on hyvin tärkeää. Monissa maissa työehtosopimukset tehdään yritystasolla, ja työntekijöiden edustajalla saattaa olla hyvin heikot pohjatiedot esimerkiksi työlainsäädännöstä tai siitä, että naisten epätasa-arvoinen kohtelu on laissa kielletty. Koulutusten ansioista paikallistasolla saadaan tehtyä parempia sopimuksia.

Hyvä esimerkki koulutustyön tuloksista on esimerkiksi Mosambik, jossa metalliteollisuuden puolella on saavutettu 70 prosentin järjestäytymisaste. Se on huiman korkea luku Afrikan valtioksi. Lisäksi ay-liike on nykyään arvostettu neuvottelukumppani.

Hyvä esimerkki koulutustyön tuloksista on esimerkiksi Mosambik, jossa metalliteollisuuden puolella on saavutettu 70 prosentin järjestäytymisaste. Se on huiman korkea luku Afrikan valtioksi.

– Aletaan olla Pohjoismaiden tasolla järjestäytymisessä, Koskinen kertoo.

Hankkeissa on myös vahva panostus tasa-arvoasioihin.

– Kaikissa hankkeissamme on huomattu, että naisilla ja nuorilla on rohkeutta tulla esiin ja uudistaa asioita, kun heille annetaan tilaa. Heidän avullaan saadaan isoja muutoksia aikaan. 

Maria Lucia on tehnyt töitä kotiapulaisena 20 vuotta. 16 vuoteen hänellä ei ollut yhtään vapaapäivää, eikä yhtään lomaa.

Nenäpäivän tuotoilla parannetaan kotiapulaisten asemaa

Ammattiliitto Pro oli marraskuisen Nenäpäivän pääyhteistyökumppani, ja Pro on Stage -jäsentapahtumassa oli illan koko Suomen suurin Nenäkatsomo. Pron yhdistykset ja prolaiset keräsivät yhdessä syksyn aikana varoja Nenäpäivä-keräykseen. Keräyspotti tuotti yhteensä 59 036 € euroa.

Nenäpäivän tuotot jaetaan yhdeksän eri järjestön kesken. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin Nenäpäivä-hankkeissa parannetaan kotiapulaisten ja heidän perheidensä asemaa Mosambikissa. Kun kotiapulaisten asema paranee, paranee myös heidän perheidensä ja lastensa asema.

Kotiapulaiset tekevät hyvin yksinäistä työtä. Heillä on suuri vastuu. He myös altistuvat väkivallalle, ahdistelulle ja seksuaaliselle väkivallalle. Kotiapulaiset ovat usein myös hyvin tunnollisia. Kouluttaminen ja omista oikeuksista tiedottaminen ovat keinoja, joilla työolosuhteita halutaan parantaa.

– Hankkeessa mennään hyvin ruohonjuuritasolle, saattetaan lähestyä kotiapulaisia bussipysäkillä työmatkan varrella ja kertoa heille heidän oikeuksistaan. Kuten muissakin avustushankkeissa, vahvistamme paikallisia toimijoita, kertoo varainhankinnan suunnittelija Ellinoora Vesala SASKista.

 Lue lisää Nenäpäivä-hankkeista Mosambikissa 

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.