Kuka käyttää valtaa ay-liikkeessä? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Kuka käyttää valtaa ay-liikkeessä?

Ammattiyhdistysliikkeessä on mukana noin 70 prosenttia suomalaisista palkansaajista. Yli sadantuhannen jäsenen Pro on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Sillä on aktiivien ja luottamushenkilöiden kautta suora yhteys tuhansiin suomalaisiin työpaikkoihin. Julkisessa keskustelussa ammatillinen järjestäytyminen näyttäytyy kuitenkin monesti pysähtyneenä liikkeenä, joka vaalii vain harvojen etua.
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Istockphoto
Elämästä vieraantunutta eliittiä? Päinvastoin: Prolla on 85 000 työmarkkinoilla olevaa jäsentä ja suora yhteys noin 4 500 suomalaiseen työpaikkaan. Edunvalvontaa tehdään yhdessä.

Ammattiliitot kiikaroivat työelämää norsunluutornin kaukaisuudesta. Valtaa liitoissa käyttää pieni ay-eliitti, joka ajaa vain harvojen etua. Tuo eliitti on vieraantunut käytännön työelämästä ja jarruttaa työmarkkinoilla kaikkea uutta ja edistyksellistä.

 

– Tällaista puhetta kuulee etenkin työnantajapuolen ja politiikan kärkinimien suusta. Se on hyvin loukkaavaa palkansaajia kohtaan. Esimerkiksi meillä Prossa päätöksiä ei tee puheenjohtaja Jorma Malinen, vaan tavoitteet määrittelee jäsenistö. Luottamushenkilöiden ja aktiivien kautta Prolla on suora yhteys tuhansiin suomalaisiin työpaikkoihin ihan joka päivä. Me tiedämme, mistä puhumme, sanoo Pron asiamies Pasi Vesala.

6 500 aktiivia

Pron jäsenpalvelupäällikkö Sirpa Lappi lyö pöytään numeroita, jotka vahvistavat Vesalan sanoja.

 

Yritysten asiantuntijoita ja esimiehiä edustavalla Prolla on 85 000 työmarkkinoilla olevaa jäsentä. Liitolla on suora yhteys noin 4 500 suomalaiseen työpaikkaan. Tuo yhteys syntyy muun muassa luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja muiden jäsenaktiivien kautta. Heitä on Prossa noin 6 500.

 

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävässä edustajistossa istuu prolaisia noin sadalta eri työpaikalta. Mandaattinsa he ovat saaneet vaaleissa Pron rivijäseniltä. Edustajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, jolloin se muun muassa vahvistaa liiton toimintalinjat ja valvoo Pron hallitusta. Se valitsee myös liiton puheenjohtajan.

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävässä edustajistossa istuu prolaisia noin sadalta eri työpaikalta.

Hallituksessa taas valtaa käyttää 20 edustajiston valitsemaa jäsentä ja Pron puheenjohtaja. Se vastaa esimerkiksi työehtosopimuksista ja edunvalvonnasta.

 

Hallituksen asettamat sopimusalakohtaiset neuvottelukunnat puolestaan esittävät hallitukselle tavoitteet, jotka kunkin alan työehtosopimuksiin pitäisi saada neuvoteltua. Neuvottelukuntia on noin 60. Niissä on yhteensä hieman alle 300 jäsentä. He ovat liiton luottamushenkilöitä ja hallinnon työntekijöitä.

 

– Yhteensä noin 11 000 ihmistä. Ei mikään pieni joukko, tiivistää Lappi.

Työelämän ammattilaisia

Vesala kummastelee myös väitteitä, joiden mukaan liittojen virkailijat olisivat etääntyneet työelämästä.

 

Hän tähdentää, että liiton ja työpaikkojen yhdyshenkilöinä työskentelevät asiamiehet keskustelevat päivittäin luottamusmiesten ja rivijäsenten kanssa. Vierailut työpaikoille ovat tavanomaisia.

 

– Etenkin hyvin toimivissa työpaikoissa myös työnantajan edustajat haluavat keskustella kanssamme. Viime aikoina kanssakäyminen on kuitenkin valitettavasti ollut aika paljon kriisien hoitamista, yt-neuvotteluissa on puitu irtisanomisia ja lomautuksia, Vesala huomauttaa.

 

Pron työsuhdeasioissa neuvova päivystyspuhelin pirisi viime vuonna yli 6 200 kertaa ja sähköposteja kertyi yli 2 600. Tavallisimmin jäsenet kyselevät muun muassa irtisanomisen ehdoista, vuosiloman kertymisestä ja hoitovapaista.

 

Monella liiton hallinnossa työskentelevällä on takanaan pitkä työura prolaisella alalla. Vesala on työskennellyt ennen asiamiehen pestiä 19 vuotta ict-alalla.

 

– Monella liittoja arvostelevalla poliitikolla sen sijaan ei itsellään juuri ole kokemusta niin sanotuista tavallisista töistä, hän puuskahtaa.

Jäsenet toivovat lisää visionäärisyyttä

Pro on tutkinut myös sitä, mitä liiton jäsenet ajattelevat edunvalvojansa tekemästä työstä ja ay-liikkeestä ylipäätään.

 

Pron tutkija Petri Palmu tähdentää, että jäsenet ovat tyytyväisiä liittonsa perinteiseen edunvalvontaan. Tästä kertoo muun muassa se, että yli 70 prosenttia prolaisista haluaa yhä, että liitto sopii heidän puolestaan palkoista ja työehdoista. Samoin valtaosa pitää liittoihin kuulumattomia vapaamatkustajina. Ammatillista järjestäytymistä pidetään tärkeänä.

Yli 70 prosenttia prolaisista haluaa yhä, että liitto sopii heidän puolestaan palkoista ja työehdoista.

– Paikalliseen sopimiseen kriittisesti suhtautuva ay-liike on jäsenistön mielestä realistinen. Monilla työpaikoilla ei edes ole luottamusmiehiä, joten työntekijöiden neuvotteluasema olisi heikko, Palmu selittää.

 

– Edunvalvontatyössä vaikeita ongelmia on muun muassa työpaikoille syvälle juurtuneen palkkasalaisuuden poistaminen, jossa suurin jarru lienee työantajapuoli, hän jatkaa.

 

Sen sijaan visionäärisyydessä ay-liikkeellä olisi Palmun mukaan petrattavaa. Ilmastonmuutos sekä teknologian kehityksen ja robotisaation vaikutukset mietityttävät kyselytutkimusten mukaan prolaisia.

 

– Näihin isoihin kehityskulkuihin ay-liikkeen olisi pitänyt varautua jo vuosia sitten. Tosin samaa voi sanoa poliittisista päättäjistä, Palmu huomauttaa.

 

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.