Onnea satavuotiaille jäsenyhdistyksille! | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Onnea satavuotiaille jäsenyhdistyksille!

Pron vanhin jäsenyhdistys on 112-vuotias Faktoriyhdistys, mutta kolme yhdistystä on saman ikäisiä kuin itsenäinen Suomi. Kysyimme niiden puheenjohtajilta, miten juhlavuotta on vietetty, ja minkälainen vireä yhdistys heillä on vedettävänään.
Teksti Päivi Brink
Kuvat Istock

Heto Pro ry, Tarja Flander

Miten satavuotiasta juhlittiin? Mitä tiedetään yhdistyksen perustamisesta tai käänteistä sadan vuoden varrelta?

Yhdistyksemme perustettiin maaliskuussa 1917 nimellä Helsingin Teollisuusvirkailijain yhdistys. Saman vuoden touko–kesäkuussa perustettiin vastaavia yhdistyksiä moniin Suomen teollisuuskaupunkeihin, sillä yhteiskunnallinen tilanne oli kuohuva ja järjestäytymistä tarvittiin. Heinäkuussa yhdistykset perustivat kattoliiton nimeltä Suomen Teollisuusvirkailijain Liitto. Edustajiamme on istunut myös kattoliiton hallituksessa.

Meitä on aina kutsuttu hetolaisiksi, ja Ammattiliitto Pron perustamisen jälkeen vuonna 2012 muutimme nimeksemme virallisesti Heto Pro ry. 100-vuotiaan Heto Pron pääjuhlaa vietettiin toukokuussa Suomen Kansallisteatterissa, missä pidettiin cocktail-tilaisuus. Sinne kutsuttiin pitkäaikaisia jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Olen itse 20. puheenjohtaja, ja pääjuhlaan osallistui myös kaksi entistä puheenjohtajaamme. Syksyllä järjestämme vielä teatteri-illan Helsingin kaupunginteatterissa. Kaikissa tilaisuuksissamme olemme juhlistaneet satavuotiasta yhdistystämme monin tavoin ja huomioiden jäsenet.

Toimitilamme sijaitsee Hämeentiellä, ja siellä pidimme toukokuussa avoimet ovet jäsenille. Yhdistyksemme osti Montun vuonna 1974. Muutimme välillä Pasilaan isompiin tiloihin, mutta palasimme takaisin vuonna 2005. Katutasossa meillä on toimisto, mutta nimi Monttu tulee siitä, että kokoushuone sijaitsee kellarissa.

Olemme 1970-luvulta asti julkaisseet Heto-lehteä. Tänä syksynä lehdestä julkaistaan juhlanumero, jossa kerrotaan muun muassa yhdistyksen historiasta. Lehdet löytyvät Proplussasta.

Yhdistyksen kulta-aikaa jäsenmäärän perusteella oli 1980-luku, jolloin jäseniä oli reilu 7 900. Tällä hetkellä jäseniä on noin 2 300. 1980-luvulla käytiin suuri työtaistelu, ”Konttorityttöjen kapina”, jossa 35 000 pienipalkkaista naista oli lakossa viisi viikkoa. Sillä oli suuri vaikutus: muun muassa palkat nousivat, palkallinen synnytysloma piteni ja töihin palaavan työsuhdeturva parani. Osa niistä eduista on edelleen voimassa, ja tämän taistelun vahvaa yhteishenkeä yhdistyksessämme myös muistellaan.

Mikä olisi mottonne?

Kaikki tapahtuu jäsenen eduksi.

Mikä on toimintavuotenne kohokohta tai erikoisuus?

Meillä on vuosittain noin kymmenen tilaisuutta, joista suosituin on ollut koulutusristeily. Siellä kuulemme ensimmäisenä päivänä ay-asiaa, ja toisena jotakin kevyempää, esimerkiksi työhyvinvointiin, liikuntaan, pukeutumiseen tai esiintymiseen liittyen. Kiitosta olemme saaneet erityisesti työsuhdeklinikasta, jossa liiton asiantuntija antaa henkilökohtaista neuvontaa jäsenille.

Millaista toimintanne on seuraavan kymmenen vuoden päästä?

Uskon, että yhdistystoiminta jatkuu tällaisenaan. Tietotekniset edistysaskeleet voivat mahdollistaa uusia tapoja osallistua yhdistyksen tilaisuuksiin esimerkiksi etänä. Enää ei välttämättä tarvitse tulla paikan päälle, jotta voisi seurata luentoja.

 

Tampereen Toimihenkilöt Pro ry, Kirsi-Maarit Asplund

Miten satavuotiasta juhlittiin? Mitä tiedetään yhdistyksen perustamisesta tai käänteistä sadan vuoden varrelta?

Yhdistyksen historiikissa kerrotaan, että: ”Toukokuun 9. päivä 1917 kutsui Suomen Työnjohtajain Liiton Tampereen osasto tamperelaisia teollisuusvirkailijoita yleiseen kokoukseen keskustelemaan työjohtajaliittoa laajemmalla pohjalla toteutettavan yhteistoiminnan käynnistämisestä.” Kesäkuussa yhdistys päätettiin perustaa. Historiikki jatkaa: ”Yhdistyksen tarkoituksena on harrastaa jäsentensä henkisen tason ja ammattitaidon kohottamista sekä aineellisten etujen ja hyvinvoinnin parantamista, kuin myös vaikuttaa hyvän sovun säilymiseen työnantajien ja työntekijäin välillä.”

Yhdistys on ollut toiminnassa koko sadan vuoden ajan, ja toiminta on ollut virkeää. Järjestämme lähes kuukausittain tapahtumia. Pyrimme siihen, että tapahtumissa on koulutusta tai ajankohtaista asiaa virkistyksen ohella. Tällä hetkellä meillä on jäseniä noin 1300. Yhdistyksellä on ollut omat tilat 1970-luvulta alkaen.

Erikoisuutena mainittakoon, että yhdistys rakennutti jäsenilleen 1950-luvulla asuntoja Tampereen Kalevan kaupunginosaan, As Oy Hipposkulman.

Tämän vuoden toukokuussa Tampereen kaupunki osoitti vieraanvaraisuutta 100-vuotiaalle yhdistykselle kutsumalla sen edustajat Tampereen Raatihuoneelle. Kutsuttuina oli entisiä ja nykyisiä yhdistyksen aktiiveja ja luottamushenkilöitä. Yhdistyksen puheenjohtajia juhlassa oli neljä kappaletta.

Koko jäsenistölle järjestettiin iltamat Pikku-Palatsissa Hämeenpuistossa Tampereella elokuussa. Myös siellä oli mukana entisiä aktiiveja ja puheenjohtajia. Ohjelmassa oli puheita, hyvää ruokaa ja tanssia orkesterin tahdissa. Väki viihtyi hyvin.

Mikä olisi mottonne?

Edunvalvontaa ja virkistystä jäsenten hyväksi.

Mikä on toimintavuotenne kohokohta tai erikoisuus?

Yhdistyksellä on vuosittain paljon tapahtumia, ja yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat todella idearikkaita. Tänä vuona olemme olleet esimerkiksi tutustumassa Museokeskus Vapriikkiin, jossa on kymmenkunta eri museota, ja Tampereen Teatterin kulisseihin, kuten lavastamoon ja puvustamoon. Tampereen Komediateatterissa olimme katsomassa näytelmän Kaasua, komisario Palmu. Vappubrunssin järjestimme myös. Syksyllä menemme Tallinnaan ja katsomaan stand up -komediaa. Tilaisuuksissa on aina mukana myös edunvalvontaan liittyvää ohjelmaa.

Millaista toimintanne on seuraavan kymmenen vuoden päästä?

Ay-liike ei ole lakkaamassa. Työnantajan ja valtiovallan toimenpiteet vaativat vahvaa ammattiyhdistysliikettä, joka taistelee jatkuvia heikennyksiä vastaan. Voisikin sanoa, että paras jäsenhankintakeino on yt-neuvottelut! Toki ammattiyhdistyksen täytyy myös uudistua ja pysyä muuttuvan yhteiskunnan tahdissa. Toiveenani olisi, että toiminta keskittyy jatkossa enemmän työpaikkojen ja eri alojen asioihin.

 

Rauman seudun toimihenkilöt Pro ry, Petri Marttinen

Miten satavuotiasta juhlittiin? Mitä tiedetään yhdistyksen perustamisesta tai käänteistä sadan vuoden varrelta?

Toukokuussa 1917 perustettiin Rauman Teknikko ja Työnjohtajayhdistys. Yhdistyksen nimi muuttui jo saman vuoden heinäkuussa uuden kattoliiton nimen mukaiseksi: Rauman Teollisuusvirkailijain Yhdistys r.y.– Raumo Industrifunktionärers Företag. Yhdistyksen edustajat olivat mukana kattoliitossakin.

100-vuotisjuhlan kunniaksi yhdistys julkaisi 16-sivuisen historiikin, jossa yhdistyksen vaiheista kerrotaan. Historiikissa mainitaan, että yhdistyksen alkutaipaleella vauhditettiin palkkakysymysten lisäksi huoltokonttorien perustamista ja perustettiin kirjasto tyydyttämään jäsenistön ammattikirjallisuuden tarvetta. Jo vuonna 1918 yhdistykseen liittyi naisiakin, sen jälkeen kun yhdistyksen johtokunta kehotti heitä liittymään mukaan.

Historiikissa kuvaillaan: ”Alusta alkaen yhdistyksen toiminta oli vilkasta, varojen keruuta, virkistystä, tiedotusta, huveja, iltamia, joissa soittoa ja laulua, runonlausuntaa ja karkeloa. Ompeluseura Sarastuksen tuotteita kaupattiin myyjäisissä.”

Vuonna 1937 sen sijaan perustettiin nykyisen yhdistyksen toinen puoli eli Rauman Teollisuusteknikkojen Yhdistys r.y., jonka nimi muuttui monta kertaa matkan varrella. Vuonna 1970 siitä tuli Rauman Tekniset r.y. ja vuonna 2001 Rauman Toimihenkilöt TU ry. Vuonna 2004 nämä kaksi vuosina 1917 ja 1937 perustettua yhdistystä liittyivät yhteen, muodostaen kokoomaliiton Rauman Seudun Toimihenkilöt TU ry. Vuonna 2010 yhdistykseen tuli mukaan vielä Rauma-Repolan Tekniset r.y.:n pohjalta syntynyt Raumanmeren toimihenkilöt TU ry. Yhdistyksen nykyinen nimi otettiin käyttöön 2011. Jäseniä on nykyään noin 1100.

Yhdistyksen historiasta raumalaiset muistavat hyvin 1970-luvun työtaistelun, jossa 800 työntekijää marssi yrityksen pihalle ja päätyi vaatimaan neuvotteluja yrityksen kanssa, jossa oli selvittämätön työtaistelu.

Yhdistys juhli 100-vuotisjuhliaan toukokuussa Ravintola Etappi 22:ssa Raumalla. Paikalla oli noin 90 juhlijaa, mukaan lukien entisiä puheenjohtajia, sihteerejä ja muita aktiiveja. Juhlassa jaettiin liiton kunniamerkkejä ja viirejä, ja Pron puheenjohtaja Jorma Malinen piti juhlapuheen.

Mikä olisi mottonne?

Yhdessä tekeminen positiivisella asenteella.

Mikä on toimintavuotenne kohokohta tai erikoisuus?

Meillä ei ole mitään toistuvaa tapahtumaa, mutta tänä vuonna teimme keväällä koulutusmatkan Tallinnaan ja elokuussa omakustanteisen viinimatkan Alsaceen. Yhdistämme usein asiapitoista koulutusohjelmaa ja kevyempää ohjelmaa. Näin saamme ihmisiä mukaan tilaisuuksiin. Järjestimme kolmena perättäisenä vuonna koko perheen talviriehan Raumalla. Siellä oli hiihtokilpailuja ja muuta liikuntaa, ja riehat olivat hyvin suosittuja. Meillä Raumalla ei ole ollut tarpeeksi lunta pariin vuoteen, mutta ehkä sisämaassa joku yhdistys voisi järjestää vastaavaa.

Millaista toimintanne on seuraavan kymmenen vuoden päästä?

Toivottavasti toiminta on aktiivista. Siksi painotamme jäsenhankintaa ja teemme töitä nuorten jäsentemme aktivoimiseksi. Aina on parantamisen varaa.

Muistatko tämän Pron historiasta?

Ammattiliitto Pro syntyi vuonna 2011, kun Toimihenkilöunioni ja finanssialaa edustava Ammattiliitto Suora yhdistyivät. Toimihenkilöunioni puolestaan syntyi vuonna 2001, kun Teknisten liitto, Suomen teollisuustoimihenkilöiden liitto, Rakennusteknisten ammattiliitto ja Svenska Tekniska Funktionärs-Förbundet yhdistyivät. Prohon kuuluu noin 250 yhdistystä ympäri Suomen.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.