Pron asiantuntijat vastustavat saatavuusharkinnasta luopumista | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Pron asiantuntijat vastustavat saatavuusharkinnasta luopumista

Kaksi kokenutta Pron asiantuntijaa varoittaa halpatyövoimasta ja työehtojen valvonnan pettämisestä, jos saatavuusharkinnasta luovutaan.
Teksti Jussi Förbom
Kuvat Istock
Pron asiantuntijat uskovat, että saatavuusharkinnasta luopuminen avaa ovet halvemmalle työvoimalle. heidän mukaansa ei ole asiallista, että ulkomaista työvoimaa käytetään täkäläisten työehtojen ja palkkatason polkemiseen.

Saatavuusharkinnasta voitaisiin jatkossa luopua, kunhan riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu. Näin linjasi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola järjestönsä edustajiston kokouksessa 17. toukokuuta 2018. Nyt saatavuusharkinta lisää Palolan mukaan byrokratiaa ja viivästyttää työvoiman saamista tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy.

 

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että kun yritys haluaa palkata Euroopan unionin tai ETA-maiden ulkopuolelta työntekijän, viranomaiset, kuten työlupia myöntävä Maahanmuuttovirasto arvioivat, löytyykö Suomesta tai EU-alueelta tämän alan osaajia.

 

Pron piiristä ymmärrystä saatavuusharkinnan lopettamiseksi ei löydy.

 

− Siitä pitää ehdottomasti pitää kiinni, sanoo sopimusala-asiamies Petri Varjonen.

 

Hän on työskennellyt liitossa 23 vuoden ajan ja seurannut läheltä ulkomaisen työvoiman lisääntymistä. Lähes 10 vuoden ajan hän on valvonut Olkiluoto 3:n työmaalla, että siellä työskenteleviin ulkomaisiin toimihenkilöihin sovelletaan suomalaisia työehtoja.

 

Varjosen mukaan on epäloogista, että ulkomailta kannattaisi tuoda Suomeen työntekijä, jolle sitten täällä maksettaisiin samaa palkkaa kuin paikallisille. Päälle tulisivat vielä muut kulut kuten matkat ja asunnot. Tästä seuraa, että hän uskoo saatavuusharkinnasta luopuminen avaavan ovet halvemmalle työvoimalle.

On epäloogista, että ulkomailta kannattaisi tuoda Suomeen työntekijä, jolle sitten täällä maksettaisiin samaa palkkaa kuin paikallisille. Päälle tulisivat vielä muut kulut kuten matkat ja asunnot.

− Erityisesti Aasiasta tulisi suuri määrä sellaista halpatyövoimaa, johon valvontakoneisto ei yllä.

Meyerin Turun telakan toimihenkilöiden luottamusmies ja Pron edustajiston puheenjohtaja Osmo Salo on samaa mieltä.

 

− Ei ole asiallista, että ulkomaista työvoimaa käytetään täkäläisten työehtojen ja palkkatason polkemiseen. Vielä pahempaa on, että siihen käytetään ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia puolustaa omia etujaan.

Huolestuttavia esimerkkejä kustannussäästöistä

Räikeimmät tapaukset, joita viranomaisvalvonnassa on tullut esille, ovat Salon mukaan huolestuttavia. Työnantaja on säästänyt kustannuksissa epäreilulla tavalla saanut kilpailuetua. Riski kiinnijäämisestä ja etenkin seuraamuksista on kuitenkin ollut hyvin pieni etenkin saavutettavaan hyötyyn nähden.

 

Varjosella on tästä esimerkki. Hän kertoo Olkiluodossa esiin tulleesta tapauksesta, jossa yritys oli maksanut itäisestä Euroopasta tulleille, toimihenkilötasoisille työntekijöille noin 1000 euron kuukausipalkkaa. 

 

Olkiluodossa ammattiliittojen edustajilla on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet päästä tarkistamaan alihankkijayritysten työehtoja yhdessä tilaajan kanssa. Siksi tämäkin mainittu tapaus nousi esiin. Satakunnan käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että kyseessä ei ollut työsyrjintä, koska yrityksessä kaikille maksettiin yhtä huonoa palkkaa. Tutkinta määrättiin lopetettavaksi.

 

Varjonen sanookin suoraan, ettei usko valvonnan lisäämisen auttavan, jos saatavuusharkinnan poistaminen avaa rajat halvalla työvoimalle.

 

− Toisessa tapauksessa tutkinta lopetettiin, koska alipalkatut työntekijät oli jo lähetetty takaisin kotimaahan. Siksi olen hyvin pessimistinen sen suhteen, että viranomaisvalvontaa ja pelisääntöjen noudattamista kyettäisiin merkittävästi parantamaan – tai että väärinkäytökset oikeasti johtaisivat sanktioihin.

Nykytilannekin epäselvä

Salo huomauttaa, että myös STTK:n Palola korosti ulostulossaan nimenomaan sitä, että jos saatavauusharkinnasta luovutaan, tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettava "riittävät resurssit".

 

− On perusteellisesti selvitettävä, millaisiin tilanteisiin lähetetyn työvoiman kanssa on jouduttu. Vain siten voidaan arvioida, onko saatavuusharkinnasta luopumiselle ylipäätään edellytyksiä. Nykyisen kaltaisella lain noudattamisen ja työehtojen valvonnan tasolla edellytyksiä ei näyttäisi olevan, Salo sanoo.

 

Toinen Salon esiin nostama näkökulma on se, miten työlupia myöntävä Maahanmuuttovirasto ylipäätään nykyisin noudattaa lakia saatavuusharkinnasta.

 

− Toimihenkilöiden kohdalla lailla ei näyttäisi olevan suurta merkitystä. Tuoreissa tapauksissa esimerkiksi intialaisille työntekijöille on irronnut helposti työlupa, joka kuuluisi korkean osaamistason erityisasiantuntijalle. Itse tehtävä ei kuitenkaan ole vaatinut mitään sellaista erityisosaamista, jota ei olisi täkäläisiltä työmarkkinoilta saatavissa.

Jos näin väljä tulkinta sallitaan, ei saatavuusharkinnalla näyttäisi ainakaan toimihenkilökentässä olevan enää juurikaan merkitystä, Salo toteaa.

Huoltosuhde kuntoon työelämää parantamalla

STTK:n Palola perusteli liittonsa kantaa huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamisella ja sen synnyttämällä ulkomaisen työvoiman tarpeella. Varjonen huomauttaa tähän, että myös suomalaisten työntekijöiden töissä jaksamisesta on huolehdittava, jotta huoltosuhde voidaan turvata. 

 

− Nyt ihmiset eivät jaksa henkisesti olla töissä niin pitkään kuin fyysisesti olisi mahdollista, ja silti hallitus heikentää työlainsäädäntöä. Ratkaisu ei voi olla, että suomalainen työntekijä ajetaan loppuun ja tuodaan sitten Intiasta korvaaja puolet halvemmalla.

On syytä kehittää nykyistä systeemiä esimerkiksi lupaprosesseja nopeuttamalla sen sijaan, että avataan rajat. 

− On syytä kehittää nykyistä systeemiä esimerkiksi lupaprosesseja nopeuttamalla sen sijaan, että avataan rajat. Minusta on myös ihan mahdollista luoda Suomessa jo oleville ihmisille, kuten opiskelijoille, mekanismi jäädä Suomeen töihin saatavuusharkinnan ohi.

 

Kumpikin haastateltava toteaa, ettei Pron jäsenistössä lähtökohtaisesti vastusteta työperäistä maahanmuuttoa.

 

− Kyllä se on normaali ja luonnollinen osa suomalaista työelämää, Varjonen sanoo.

 

Saatavuusharkintakysymys on silti laajemmalle jäsenistölle vaikea ja etäinen asia, ja varmasti vaikkapa kikyä tai aktiivimallia pidetään läheisempänä ja helpommin hahmotettavana kysymyksenä.

 

− Mielipiteen muodostaminen saatavuusharkinnasta edellyttäisi jonkinlaista kosketusta sen käytännön seuraamuksiin, Salo toteaa.  

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.