Tietovuotajan suoja vahvistumassa EU:ssa | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Tietovuotajan suoja vahvistumassa EU:ssa

Yritysten ja julkisten organisaatioiden väärinkäytöksistä raportoivien tietovuotajien suojelua vahvistava direktiivi on etenemässä EU:ssa. Vielä on kuitenkin epäselvää, täyttääkö uusi lainsäädäntö lopulta sille asetetut kunnianhimoiset tavoitteet.
Teksti Jussi Förbom
Kuvat Jukka-Pekka Flander
Jos monikansallisen yrityksen suomalainen työntekijä näkee, että toisen maan yksikössä toimitaan väärin, tarvitaan mahdollisuutta paljastaa ongelmia organisaation ulkopuolelle, sanoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

EU-komissio erosi vuonna 1998 tietovuotajan väärinkäytöspaljastusten seurauksena. Tilintarkastusyhtiöstä alkunsa saanut LuxLeaks paljasti mittavaa veronvälttelyä Luxemburgissa vuosina 2012–2014. Cambridge Analytica -skandaalissa 87 miljoonan Facebook-käyttäjän profiileita oli hyödynnetty luvatta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

 

Kaikkien tapausten ytimessä oli yksittäinen raportoija, tietovuotaja, joka riskeerasi toimeentulonsa ja vapautensa ilmoittaakseen väärinkäytöksistä. Moni kuumottavaan tietoon törmäävä toimihenkilö ei kuitenkaan uskalla tehdä mitään. EU-komission viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan jäsenmaat menettävät vuosittain pelkästään julkisissa hankinnoissa 5,8–9,6 miljardia euroa siksi, ettei tietoja väärinkäytöksistä koskaan julkisteta.

 

Vain kymmenen EU-maan lainsäädännössä on otettu kunnolla huomioon tietovuotajien oikeusturva. Ne ovat Ranska, Unkari, Irlanti, Italia, Liettua, Malta, Hollanti, Slovakia, Iso-Britannia ja Ruotsi. Suomessa suojaavaa lainsäädäntöä ei ole lainkaan.

 

Vain kymmenen EU-maan lainsäädännössä on otettu kunnolla huomioon tietovuotajien oikeusturva.

Ylempien toimihenkilöiden ammattiliittoja edustava yhteistyöjärjestö Eurocadres on jo vuosia lobannut ilmoittajia suojaavan EU-lainsäädännön puolesta. 4. maaliskuuta europarlamentille luovutettiin kaksi suojelua vaativaa kansalaisvetoomusta, joissa on yhteensä lähes 300 000 allekirjoitusta. Järjestön EU-asioiden päällikön Janina Mackiewiczin mukaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että sääntöjen on oltava joka maassa samat.

Sosiaalidemokraattista S&D-ryhmää edustava europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri korostaa, että yhteisiä pelisääntöjä edellyttävät jo pelkästään unionin sisämarkkinat.

– Jos monikansallisen yrityksen suomalainen työntekijä näkee, että toisen maan yksikössä toimitaan väärin, ei täkäläiselle pääluottamusmiehelle puhuminen riitä. Tarvitaan mahdollisuutta paljastaa ongelmia organisaation ulkopuolelle.

Jos monikansallisen yrityksen suomalainen työntekijä näkee, että toisen maan yksikössä toimitaan väärin, ei täkäläiselle pääluottamusmiehelle puhuminen riitä.

Laaja soveltamisala

Jo lokakuussa 2017 Euroopan parlamentti julkaisi suojeluun tähtäävän mietinnön. Huhtikuussa 2018 komissio antoi direktiiviehdotuksen koskien ”unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua”. 12.3. parlamentin, neuvoston eli jäsenmaiden ja komission välisissä trilogi-neuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos.

 

Direktiiviehdotuksen soveltamisalaan kuuluisivat kaikki sellaiset väärinkäytökset, joita niistä ilmoittavat voivat työnsä ja asemansa ansiosta todistaa. Näitä ovat etenkin kansanterveys, julkinen talous, korruptio, petokset, syrjintä, eturistiriidat ja yleinen turvallisuus.

Kumpula-Natri konkretisoi, että kyse on merkittävistä yhteiskunnallisista uhista kuten aggressiivisesta veronkierrosta, öljyn tahallisesta laskemisesta tankkerista mereen tai ruoantuotannon haitallisista aineista.

Kyse on merkittävistä yhteiskunnallisista uhista kuten aggressiivisesta veronkierrosta, öljyn tahallisesta laskemisesta tankkerista mereen tai ruoantuotannon haitallisista aineista.

– Tai sitten esimerkiksi siitä, että väkivallan uhriksi joutunut lapsi kuolee sosiaalipalveluiden resurssipulan vuoksi. Kaikilla näillä yhteiskunnan alueilla on väärinkäytöksiä paljastettu.

 

Suomesta Kumpula-Natrin mieleen nousevat myös työsuojelukysymykset, kuten julkisuudessa paljon esillä olleet hoitajamitoitus- ja haamuhoitajaongelmat.

 

– Näitä juttuja olisi kyllä pitänyt saada julkisuuteen ja valtamediaan jo aiemmin, mutta jostain syystä se ei ole onnistunut. Jonkinlainen hiljaisuuden muuri estää asioiden nousemista esiin.

 

Ammattiliitto Pron kv-päällikkö Matti Koskinen valittelee, ettei trilogi-neuvotteluissa suojelun piiriin kuuluvaan listaan saatu mainintaa työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista, vaikka parlamentti tätä kovasti ajoi.

– Mutta jäsenmaat eivät olleet työehtojen kirjaamiseen valmiit, hän toteaa.

 

Neuvottelutuloksessa todetaan erikseen, että komission tulee seurata vaikutuksia ja pohtia listan laajentamista, kun direktiiviä ensimmäisen kerran uudistetaan. Lisäksi kansallisessa direktiivin voimaansaattamisessa on mahdollisuus lisätä nämä asiat listalle, jos Suomen hallitus ja eduskunta näin päättävät.

 

Vuotajan henkilöllisyys suojattava

Sekä Mackiewicz että Kumpula-Natri korostavat, että direktiivin on taattava ilmoittajalle henkilöllisyyden suoja. Tämä takaa ilmoittajan oikeusturvan ja varmistaa, ettei hänestä tule selvitettävän asian osapuolta. Tärkeää on myös se, että ilmoittaja voi hyödyntää asian käsittelyssä pääluottamusmiestä tai muuta ammattiliiton edustajaa.

 Direktiivin on taattava ilmoittajalle henkilöllisyyden suoja.

– Tekstiin tulisi suoraan kirjata, että liiton edustaja voi edustaa ilmoittajaa. Tämäkin asia on kuitenkin vielä auki, sillä esimerkiksi neuvosto on veivannut asiaa pitkään ja puhunut ainakin aiemmin ”työntekijän edustajasta”. Se ei tietenkään ole sama kuin liiton edustaja.

12.3. neuvottelutulokseen kirjattiin, että suojan piirissä on fasilitaattori, luonnollinen henkilö, joka neuvoo ilmoittajaa.

– Kirjaus jäi epäselväksi, mutta tämän tulisi kattaa myös liiton edustajat, Koskinen toteaa.

Neuvoston tekstiversioon oli myös jossain vaiheessa ilmestynyt kohta, jonka mukaan kaiken ilmoitettavan tiedon tulisi olla saatu laillisin menetelmin.

– Onneksi tähän saatiin muutos, sillä tämä olisi vaarallinen kirjaus. Eihän tietoja suinkaan aina saa laillisin menetelmin, kuten vaikkapa LuxLeaks-tapaus osoitti, Mackiewicz sanoo.

Nyt direktiivi kieltää ”rikollisin menetelmin saadun tiedon”, eli periaatteessa jos vaikka murhaa jonkun saadakseen tiedon, jolloin kansallisen lainsäädännön tulee määritellä rikosvastuu.

Ilmoituskanava voitava valita

Yrityksiin on luotava tietojen ilmoittamista varten menettelytavat ja raportointikanavat. Lisäksi kunkin jäsenmaan on määriteltävä viranomaisille ilmoittaminen joko uuden tai jo käytössä olevan toimielimen tehtäväksi.

Parlamentin ja Eurocadresin kannan vastaisesti nykyiseen direktiiviehdotukseen sisältyy kuitenkin klausuuli, jonka mukaan väärinkäytöksestä olisi aina ensin ilmoitettava organisaation sisällä. Sisäisen prosessin olisi myös kestettävä kolme kuukautta, ennen kuin asiasta voisi ilmoittaa ilmoituksia vastaanottavalle viranomaiselle. Ainut poikkeus olisi tilanne, jossa ilmoitettava tieto täyttäisi lainsäädännön määrittelemät erityisehdot.

Nykyiseen direktiiviehdotukseen sisältyy kuitenkin klausuuli, jonka mukaan väärinkäytöksestä olisi aina ensin ilmoitettava organisaation sisällä.

Kumpula-Natrin mukaan klausuuli pikemminkin vaientaa väärinkäytöksistä tietäviä kuin nostaa niitä esiin.

– Voi syntyä tilanne, jossa mahdollisen ilmoittajan tulisi suojautua omaa organisaatiotaan vastaan, ja silti neuvotella yrityksen johdon kanssa käytäntöjen muuttamisesta. Se on liian ison vastuun langettamista työntekijälle.

Mackiewicz korostaa, että väärinkäytöksiä havaitsevan ihmisen oikeusturvan on oltava sama riippumatta siitä, miten ilmoittaminen tapahtuu. Ilmoittajan on myös aina itse voitava valita, millaista ilmoituskanavaa hän käyttää. 

– Ilmoittajan ei myöskään voi edellyttää tietävän, täyttääkö asia sellaiset laissa määritellyt poikkeusehdot, että siitä voi ilmoittaa suoraan viranomaiselle, Mackiewicz sanoo.

Maat ovat tässä kysymyksessä jakautuneet samoin kuin unionin toimielimet. Eurocadresin kanta on, että pakollisesta sisäisestä ilmoittamisesta on luovuttava. Kumpula-Natri puolestaan sanoo, että jos trilogissa ei saavuteta mitään, ja lopputulemana työntekijän suoja pikemminkin heikkenee kuin vahvistuu, hänen parlamenttiryhmänsä ei direktiiviä hyväksy.

Trilogi-neuvotteluissa saavutetussa kompromississa hyväksyttiin mahdollisuus ilmoittaa väärinkäytöksistä ensisijaisesti yrityksen sisäisessä järjestelmässä, mutta myös suoraan viranomaisille.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.