Työaikalain pitää suojella asiantuntijoitakin | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Työaikalain pitää suojella asiantuntijoitakin

Työaikalain uudistamista miettivässä työryhmässä on esitetty, että uusi laki ei koskisi lainkaan itsenäistä työtä.
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat IStock

Parikymmentä vuotta vanha työaikalaki on tarkoitus kirjoittaa kokonaan uusiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä neuvottelee asiasta parhaillaan. Työnantajapuolen edustajat ovat nostaneet esiin ajatusta, jonka mukaan asiantuntijat pitäisi rajata lain soveltamisalan ulkopuolelle. Jos tämä periaate kirjattaisiin lakiin, valtaosalla Pron jäsenistä ei välttämättä olisi tulevaisuudessa erikseen määriteltyä työaikaa.

Tällä hetkellä yritysten ylin johto on rajattu työaikalain ulkopuolelle.

 

 Jos määriteltyä työaikaa ei olisi, olisi vaarana ihmisten loppuun palaminen.

Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan prolaisten kannalta soveltamisalan määrittely on neuvotteluiden keskeisin asia.

– Jos laki ei koskisi asiantuntijoita, ei heitä pystyisi enää suojelemaan lain nojalla ylikuormitukselta ja loppuun palamiselta. Asiantuntijat ovat todella sitoutuneita työhönsä. He eivät laske työtuntien määrää. Jos määriteltyä työaikaa ei olisi, olisi vaarana ihmisten loppuun palaminen. Yhteiskunnalle tällainen tulisi kalliiksi, puhumattakaan yksilöistä, hän tähdentää.

Lakiin kirjaten vai paikallisesti sopien?

STTK:n työaikalakia pohtivassa taustaryhmässä istuva Pron lakimies ja kehittämispäällikkö Pia Ahonen huomauttaa, että määritellyn työajan poistaminen hankaloittaisi myös palkan määrittelyä.

– Työn tulosten ohella tehty työaika on ollut se peruste, jolla palkka on yleensä maksettu. Miten palkka sitten määräytyisi, jos ei työajan mukaan? Kun työnantaja maksaa palkan, pitää sille olla jokin mittari, hän sanoo.

Työajan poistuminen voisi romuttaa myös ylityöjärjestelmän ja poistaa ylityökorvaukset.

Ahonen tähdentää, että vastaisuudessakin alakohtaisissa työehtosopimuksissa sovitaan työajoista ja niihin liittyvistä määräyksistä lakitekstiä tarkemmin.

– Työajan sääntely ei kuitenkaan saisi jäädä vain työehtosopimusten varaan, vaan perusperiaatteet pitää kirjata lakiin. Kaikki eivät edes ole työehtosopimusten piirissä, hän korostaa.

Työryhmässä on ollut erimielisyyttä myös lakiin sisällytettävistä mahdollisuuksista sopia työaikoihin liittyvistä kysymyksistä toisin paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken.

– Työnantajilla ja Suomen Yrittäjillä on ollut halua laajentaa sopimusvapautta. Mahdollisimman paljon asioita pitäisi heidän mielestään siirtää yksilötasolle sovittaviksi. Meidän mielestämme paikallista sopimista voi lisätä, kunhan sopimisen edellytykset ovat kunnossa, Ahonen sanoo.

 

Tervetulleita uudistuksia

Vaikka työryhmässä on ristiriitaisia näkemyksiä, on vuodelta 1996 peräisin oleva työaikalain uudistaminen Ahosenkin mielestä paikallaan. Parissa vuosikymmenessä työelämä on muuttunut melkoisesti. Muutospaineita luovat myös Euroopan unionin työaikadirektiivi ja EU:n tuomioistuimesta tulleet päätökset.

Prolaisten kannalta olisi hyvä saada laintasoista sääntelyä muun muassa työaikapankeista, matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta ja etätyöhön liittyvistä kysymyksistä.

Etätyössä työmäärän seuranta on keskeistä.

– Etätyössä työmäärän seuranta on keskeistä. Työtä ja vapaa-aikaa voi olla hankala erottaa, mikä voi johtaa ylikuormittumiseen. Teknisesti työajan seurannan tekeminen onnistuisi etätyössäkin. Lakitasoista sääntelyä seurannan tekemisestä tarvittaisiin, Ahonen sanoo.

Erimielisyydet kuuluvat asiaan

Malinen painottaa, että kolmikantaisille työryhmille on tyypillistä, että eri osapuolten näkemykset voivat olla hyvin kaukana toisistaan etenkin neuvotteluiden alkuvaiheessa.

– Tämänkin työryhmän suhteen on niin, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu, hän summaa.

Kolmikantaisen työryhmän pitäisi saada esityksensä valmiiksi kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Lomien jälkeen lakiesitys on tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäväksi.

Prolaisten työaika on perinteinen

 

Työviikko 40 työtuntia, ylitöitä kolme tuntia ja harmaata eli palkatonta ylityötä puoli tuntia. Ei juurikaan vuorotyötä tai työskentelyä viikonloppuisin. Kuukaudessa yksi etätyöpäivä.

Listaus kuvaa Pro-liiton jäsenen keskimääräistä työaikaa.

– Keskiarvojen takana on paljon vaihtelua, Pron tilastonikkari, tutkija Petri Palmu sanoo.

 

Erityisen paljon vaihtelua on ylitöiden ja harmaiden ylitöiden määrässä. Molemmat kasaantuvat esimiesasemassa oleville. Joillakin aloilla, esimerkiksi kiinteistöalalla, jopa 48-tuntiset työviikot ovat olleet tyypillisiä.

Viikonloppuisin ja iltaisin ahkeroivat prolaisista useimmin satamissa ja lentoliikenteessä työskentelevät. Viikonlopputöitä kertyy myös rahapeliyhtiöiden työntekijöille.

 

Etätyö sekä päivittäisillä kodin ja työpaikan välisillä työmatkoilla työskenteleminen on harvinaisempaa kuin julkisesta keskustelusta ja uutisoinnista voisi päätellä.

– Prolaisista viidennes kertoo, että töiden tekeminen työmatkojen aikana olisi heille mahdollista. Vain viisi prosenttia kuitenkin tekee näin. Tässä olisi potentiaalia, Palmu pohtii.

Etätyö on tilastojen mukaan prolaisilla aloilla edelleen harvojen herkkua. Pieni määrä asiantuntijoista tekee etätöitä paljon, kolme neljästä ei tee niitä koskaan.

Prolaisten haaveissa on jo pitkään väikkynyt 35-tuntinen työviikko. Se olisi viisi tuntia vähemmän kuin keskimääräinen työaika on nyt.

Prolaisten harmaista eli palkattomista ylityötunneista kertyy vuodessa 2 000 henkilötyövuotta.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.