Työn ja perheen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa kuusikymppisellekin | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Työn ja perheen yhteensovittaminen voi olla vaikeaa kuusikymppisellekin

Osa töissä käyvistä lyhentää työaikaansa ehtiäkseen huolehtia omista iäkkäistä vanhemmistaan. Palkansaajalle hoivavastuu voi merkitä tulojen laskua.
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Istockphoto
Ruuhkavuosia voi elää lapsiperheajan jälkeenkin. Moni joutuu tinkimään omasta työajastaan hoitaakseen omia vanhempiaan.

Työn ja perheen yhteensovittaminen voi olla ongelma myös 50–60-vuotiaille. Enää ei tuskanhikeä aiheuta iltapäiväruuhkassa päiväkodin portille ehtiminen vaan se, miten ennättää huolehtia omien huonokuntoisten vanhempien lääkärireissuista, ruokaostoksista, huushollauksesta ja hoivasta. Joskus hoivattavana voi olla myös oma sairastunut puoliso.

 

Monet pienten lasten vanhemmat helpottavat ruuhkavuosien kiirettä tekemällä lyhennettyä työviikkoa. Sama on varauksin mahdollista myös varttuneille.

 

– Työlainsäädäntöön on tehty kirjauksia omaisten tai läheisten hoitamisesta, mutta varttuneille ei ole tarjolla samanlaisia tukimuotoja kuin lapsiperheille, Ammattiliitto Pron sosiaaliturva-asiantuntija Pauliina Juntunen sanoo.

Työlainsäädäntöön on tehty kirjauksia omaisten tai läheisten hoitamisesta, mutta varttuneille ei ole tarjolla samanlaisia tukimuotoja kuin lapsiperheille.

 

Jos työntekijällä on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tarve lyhentää työaikaansa, pitää työnantajan työaikalain mukaan koettaa mahdollisuuksien mukaan järjestää työt niin, että osa-aikatyö onnistuu. Lain tarkoittama syy voi olla esimerkiksi oman vanhemman hoivaaminen.

Työsopimuslaissa on niin ikään kirjaus siitä, että työnantajalla on korostunut velvollisuus mahdollistaa työntekijän määräaikainen töistä pois jääminen perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamisen vuoksi. Työntekijällä ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta poissaoloon.

 

– Lain mukaan työnantajan pitää selvittää, miten poissaolo tai työajan lyhentäminen olisi mahdollista. Jos työnantaja kieltäytyy järjestelystä, pitää hänen esittää asialliset ja uskottavat perusteet, miksi se ei ole mahdollista, Juntunen sanoo.

 

Hänen mukaansa työnantaja saattaa suhtautua aluksi nihkeästi työajan lyhentämisestä tai poissaolosta johtuviin työjärjestelyihin.

 

Monesti yhteydenotto luottamusmieheen tai liittoon auttaa. Työnantaja ryhtyy ainakin vakavissaan selvittämään, onnistuuko uudenlainen järjestely.

Proon tietoon tulevat vain sellaiset työajan lyhentämiseen liittyvät tapaukset, joissa on ollut mutkia matkassa.

 

– Iso osa saadaan varmasti sovittua työpaikoilla ilman ongelmia. Hyvä työnantaja koettaa mahdollistaa hoivan. Tai ainakin selvittää, voisiko se onnistua. Tällaisessa työn ja perheen sovittamisessa on kyse työhyvinvoinnista, Juntunen sanoo.

Iso osa saadaan varmasti sovittua työpaikoilla ilman ongelmia. Hyvä työnantaja koettaa mahdollistaa hoivan.

 

Tilipussi kevenee

Pienten lasten vanhemmat voivat työaikaansa lyhentäessään hakea Kelasta joustavaa hoitorahaa tai osittaista hoitorahaa. Alle kolmivuotiaita lapsia kotona hoitavat voivat anoa kotihoidontukea. Omia vanhempiaan hoitavalle ei samankaltaisia tukimuotoja ole.

 

Ainoa tarjolla oleva tuki on omaishoidontuki. Sen saaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tuen myöntää kunta, ja tukipäätöstä tehdessään se pohtii muun muassa hoivan tarvetta ja sitä, pystyykö omainen huolehtimaan läheisestään.

 

– Palkkio on hyvin pieni. Se ei riitä elannoksi, Juntunen huomauttaa.

 

Omaishoidontukea voi hakea, vaikka ei hoivan vuoksi joutuisi jäämään töistä pois.

 

Lyhennetty työaika kutistaa myös palkkapussia. Työnantaja maksaa vain tehdystä työstä. Jos omaistaan hoitaakseen jää joksikin aikaa kokonaan pois töistä, loppuu myös palkanmaksu poissaolon ajaksi. Myöskään vuosilomaa ei poissaolon ajalta kerry.

Omaishoidontukea voi hakea, vaikka ei hoivan vuoksi joutuisi jäämään töistä pois.

Juntunen kehottaakin miettimään myös omaa talouttaan, kun pohtii työajan lyhentämistä tai töistä joksikin aikaa poisjäämistä.

 

– Pitkä palkaton poissaolo tai pitkäaikainen palkanalenema vaikuttavat myös eläkekertymään, hän sanoo.

Hoivavastuu kaatuu usein naisille

Pauliina Juntunen tähdentää Pron suhtautuvan myönteisesti siihen, että joku omasta halustaan ja vakaasti harkiten vähentää työmääräänsä ja jää hoitamaan omaistaan.

 

– Vastentahtoisesti tällaista ratkaisua ei pidä tehdä, Juntunen sanoo.

 

Monesti omaisten hoiva jää nimenomaan suvun naisten harteille.

 

Juntusen mukaan omaishoitojärjestelmän mahdolliseen laajentamiseen liittyisikin riski siitä, että naisten työmarkkina-asema heikkenisi.

 

– Naisten ansiokehitys voisi laskea. Poissaoloilla voisi olla myös vaikutusta naisten urakehitykseen, Juntunen huomauttaa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.