Työsuojelutarkastajan tavoitteena reilut työmarkkinat | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Työsuojelutarkastajan tavoitteena reilut työmarkkinat

Lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen ei ole hankalaa. Työnantajan kannattaa tehdä velvoitteista rutiini, sanoo työsuojelutarkastaja Anssi Riihijärvi.
Teksti Anu Vallinkoski
Kuvat Iiro Immonen
Työsuojelutarkastaja Anssi Riihijärven työhön kuuluu niin kenttätyötä kuin paperin pyöritystä. Tarkoitus on kuitenkin selvä: työtä tehdään, jotta työmarkkinat pysyisivät mahdollisimman reiluna.

– Teemme tätä työtä, jotta työmarkkinat pysyisivät mahdollisimman reiluina eikä mikään yritys saisi lakisääteisten velvoitteiden hoitamatta jättämisestä kilpailuetua ja valtaisi alaa hommansa asiallisesti hoitavilta yrityksiltä, tiivistää työnsä merkityksen työsuojelutarkastaja Anssi Riihijärvi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Riihijärvi on tehnyt työsuojelutarkastuksia lähes 15 vuoden ajan. Ensin ulkomaalaisten työntekijöiden työoloihin ja -ehtoihin sekä työnteko-oikeuteen keskittyvää ulkomaalaisvalvontaa ja sen jälkeen tilaajavastuuvalvontaa. Jälkimmäinen keskittyy alihankintaan ja vuokratyövoiman käyttöön. Tarkastuksissa selvitetään, onko työn tilaaja tarkistanut ennen sopimuksen solmimista, että alihankkija tai vuokratyövoimaa välittävä yritys on täyttänyt lakisääteiset velvoitteensa.

Tällaisia velvoitteita ovat esimerkiksi työterveyshuollon järjestäminen, työeläkemaksujen hoitaminen, veroselvityksen tekeminen sekä sovellettavan työehtosopimuksen ilmoittaminen.

– Valvonta kohdistuu aina tilaajaan tai työnantajaan, ei työntekijöihin, Riihijärvi tähdentää.

Työsuojelutarkastus jännittää

Työsuojelutarkastajat tekevät sekä ennalta sovittuja että yllätystarkastuksia.

– Esimerkiksi rakennustyömaalle menemme yleensä ilmoittamatta. Koputamme työmaan vastaavan kopin ovelle ja ilmoitamme, millä asialla olemme. Sen jälkeen tehdään työmaakierros, katsotaan, keitä ja minkä firman työntekijöitä siellä työskentelee. Verrataan havaintoja henkilöluetteloon ja tarkistetaan, ovatko alihankkijoiden selvitykset kunnossa, Riihijärvi kuvailee.

Ennalta ilmoitetussa yritystarkastuksessa käydään läpi samat selvitykset.

Tarkastuksia Riihijärvi tekee kaikille toimialoille, joissa käytetään alihankkijoita tai vuokratyövoimaa. Valvottavana voi yhtä hyvin olla yritys, kunta tai vaikkapa järjestö. Esimerkiksi siivouspalvelut moni työnantaja ostaa ulkopuolelta.

– Monesti vastapuoli on jännittynyt, vaikka kaikki asiat olisivatkin kunnossa. Itse aina tarkastuksilla sanon, että tässä on nyt myös mahdollisuus kysyä meiltä ihan mitä vain työsuojelusta mieleen juolahtaa, Riihijärvi sanoo.

Hänen mukaansa aggressiiviset tai uhkaavat tilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia.

– Kerran olen itse joutunut keskeyttämään tarkastuksen, kun työnantaja kiivastui ja keskustelusta ei tullut mitään. Ei tilanne uhkaava kuitenkaan ollut, hän kertoo.

Monesti työpaikalla on jännittynyt tunnelma, kun tarkastaja vierailee. Uhkaavat tilanteet ovat kuitenkin todella harvinaisia, kertoo työsuojelutarkastaja Anssi Riihijärvi.

Taustatöitä ja paperin pyörittelyä

Kentällä tehtävät tarkastukset ovat vain osa Riihijärven työstä. Suuri osa ajasta menee tarkastuskäynnin jälkeiseen paperityöhön. Kaikki asiakirjat pitää käydä juurta jaksain läpi. Usein tarkastuksilla ei edes ole kaikkia tarvittavia selvityksiä nähtävillä.

Aikaa kuluu myös tarkastettavien kohteiden etsintään.

– Meillä on omat metodimme, joiden avulla haarukoimme kohteita, joissa voisi olla viitteitä siitä, että kaikki asiat eivät ole kunnossa. Meillä on muun muassa tiedonsaantioikeuksia verohallinnon tietoihin, Riihijärvi kertoo.

Aluehallintovirastot saavat jonkin verran myös vihjeitä mahdollisista puutteista. Vihjeitä antavat niin työntekijät, toiset virkamiehet kuin vaikkapa yritysten asiakkaat.

– Aina se, että ilmaannumme tarkastukselle, ei tarkoita sitä, että asiat olisivat hunningolla. Teemme myös pistokokeita, Riihijärvi tähdentää.

 

Aina se, että ilmaannumme tarkastukselle, ei tarkoita sitä, että asiat olisivat hunningolla.

Velvoitteiden hoitamisesta rutiini

Jos puutteita löytyy, vaihtelevat seuraamukset toimintaohjeista aina laiminlyöntimaksuihin, jotka voivat olla korkeintaan 65 000 euroa kutakin alihankkijaa tai vuokratyövoimaa välittävää sopimusyritystä kohti.

Mutta miksi osa työn tilaajista ja työnantajista laiminlyö velvoitteensa?

– Moni sanoo olleensa tietämätön. Varmasti joskus on siitäkin kyse, mutta miten usein, sitä on paha sanoa. Motiivi voi olla myös säästäminen ja kilpailuedun saaminen, Riihijärvi sanoo.

Hänen mukaansa lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen ei ole ylivoimaisen vaikea tehtävä. Työn tilaajan pitää tehdä selvitysten pyytämisestä ennen sopimuksen solmimista rutiini. Tarvittavat selvitykset kannattaa listata itselleen.

– Työnantajakin hyötyy velvoitteiden hoitamisesta. Asiallisesti hommansa hoitavan on helpompi rekrytoida väkeä kuin hämäräperäisesti toimivan. Laiminlyönneistä voi koitua myös kallis lasku, Riihijärvi sanoo.

 

 Työnantajakin hyötyy velvoitteiden hoitamisesta. Asiallisesti hommansa hoitavan on helpompi rekrytoida väkeä kuin hämäräperäisesti toimivan.

Hän tähdentää, että tarkastuskäynnit ovat aina myös tiedottamista. Tarkastuksilla Riihijärvi kertoo työsuojelulaista, antaa neuvoja ja ohjeita.

– Työnantajat keskustelevat paljon keskenään ja tieto leviää, hän tuumaa.

Tarkastuksia tehdessä mukana pitäisi aina olla työntekijöiden edustaja, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies, jos sellainen vain työpaikalta löytyy. Riihijärven mukaan kentällä tarkastajat käyvätkin tutuiksi myös työntekijöille. Jos työpaikalla ilmenee ongelmia, heidän on helppo ottaa yhteyttä tuttuun virkamieheen.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi kerran kuussa.