Aika puhaltaa peli poikki | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Aika puhaltaa peli poikki

18.3.2019 klo 08:55
|

Harva se päivä ponnahtaa esiin uusia tietoja pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin pankkeihin kohdistuvista rahanpesuepäilyistä. 

Summat ovat käsittämättömiä: satoja miljoonia, jopa satoja miljardeja liikkuu uutisista päätellen villisti ja vapaasti maasta ja pankista toiseen niin, että rikollinen alkuperä häviää. Hirvittäähän tämä muitakin kuin heikkopäisiä. Vauhdikkaasta uutisoinnista päätellen rikosten teko on Porschella ajamista, kun taas pankit, valvontaviranomaiset ja poliisit sotkevat lahkeet lepattaen tyhjärenkaisella Jopolla perässä, aina ne muutamat merkittävät metrit myöhässä.

Ammattimaisten rahanpesijöiden eli niin sanottujen rahamuulien arvioidaan avanneen viime vuonna Suomessa väärän henkilöllisyyden turvin satoja pankkitilejä. Pankkitilejä yritetään käyttää ennemmin tai myöhemmin rahanpesuun. Samaan aikaan tavalliset rehelliset asiakkaat valittavat pankkien toimihenkilöiden nillityksestä, kun muutaman satasen käteistalletuksista omalle tilille joutuu antamaan selvityksen. Tämä ”nillitys” on tärkeä osa korkeatasoista ja lainkuuliaista ammattitaitoa. Veroja maksavina kansalaisina meidän jokaisen kannattaa olla kiitollinen, että rahanpesun ehkäiseminen näkyy näin konkreettisesti arjessakin.

Rahanpesua koskevia epäilyksiä ilmoitettiin suomalaisista pankeista noin viisituhatta vuonna 2017. Vuonna 2018 luku nousi jo lähes tuplaksi eli yhdeksääntuhanteen. Samaan aikaan kaikkien eri toimijoiden ilmoitukset vähenivät noin 17 prosenttia (vuonna 2017 ilmoituksia oli yhteensä 48 000 ja vuonna 2018 alle 40 000).

Ilmoituskynnys on matala, vuonna 2018 pankkien kautta ilmoitetuista tapauksista vain noin 50 johti varojen jäädyttämiseen. Saman verran käynnistettiin esitutkintoja. Enemmän tai vähemmän sama tilanne on muuallakin Euroopassa: Interpolin mukaan vuonna 2014 noin miljoonasta rahanpesuepäilyä koskeneesta ilmoituksesta vain joka kymmenes johti tutkimuksiin.

Prosessin yksi ongelma on hitaus. Pankin toimihenkilö tekee epäilystään ilmoituksen yrityksen rahanpesun yhteyshenkilölle. Hän selvittää asiaa ja tarvittaessa ilmoittaa tilanteesta Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle, joka selvittää asiaa ja jos tutkintakynnys ylittyy, käynnistetään esitutkinta. Eli jos rahanpesuepäilys osoittautuu todeksi, ovat rahat helposti jo ehtineet kadota taivaan tuuliin.

Mummon ja papan kirpputorimyyntitulot ovat siis hyvin hanskassa, kun selvitys varoja talletettaessa vaaditaan. Miljoonien arvoiset tilisiirrot taas ovat luku sinänsä. Niihin kohdistuu jo niin suuri rikollinen intressi, että asiaa selvittämään pyrkineet henkilöt ovat riskeeranneet oman ja läheistensä hengen ja terveyden. Jopa murhia väitetään tehdyn eikä kaikissa maissa todellakaan voi luottaa poliisin tai oikeuslaitoksen puolueettomaan toimintaan.

Tärkeä askel niin rahanpesun kuin muunkin rikollisen toiminnan ehkäisemiselle on 12.3.2019 aamuyöstä saavutettu EU:n päätös, jossa rikollisesta toiminnasta ilmoittavien henkilöiden turvaa parannetaan. Viime hetkien vääntö kohdistui siihen, että ilmoituksen voi tehdä myös suoraan valvontaviranomaisille, eikä sitä ensin tarvitse tehdä kyseiselle yritykselle. Tämä oli paitsi EU-parlamentin, myös Euroopan ay-liikkeen kanta.

Rahanpesutapauksissa tämän merkitys ilmoittajan anonymiteetin takaamisessa on iso – jos esimerkiksi joku pankki sallii rahanpesun omassa toiminnassaan, ei ole perusteltua vaatia pankin työntekijää ilmoittamaan omalla nimellään asiasta kyseiselle pankille.  

Lisää tietoa päätöksestä.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron kansainvälisten asioiden asiantuntija.