Eipä tullut tänäkään vuonna maailma valmiiksi | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Eipä tullut tänäkään vuonna maailma valmiiksi

10.12.2018 klo 15:50
|

Kaikilla ihmisillä ei todellakaan ole mieli lämmin hellä, vaan he riistävät ja käyttävät hyväkseen kanssaeläjiään sanoinkuvaamattomilla tavoilla. Yhteisin ponnistuksin on kuitenkin pystytty parantamaankin tätä maailmaamme.

Eipä tullut tänäkään vuonna maailma valmiiksi. Joltain osin kuitenkin paremmaksi, mutta monelta osin huonommaksi. Näin voi päätellä, kun katsoo uusinta ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n vuosittaista raporttia 142 maan ay-oikeuksien toteutumisesta. Raportin asteikko on yhdestä viiteen, jossa viisi edustaa huonointa.

MENAn eli Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueella indeksi on heikoin eli 4,55. Ei tarvitse kuin mainita alueen maista Syyria ja Jemen, niin silmien eteen nousee karmaisevia kuvia kuolevista, haavoittuneista ja nälkään nääntyvistä ihmisistä. Ay-oikeuksien olematon toteutuminen on vain osa painajaista.

Persianlahden maissa erityisesti siirtotyöläisiä kohdellaan lähes orjina vailla lain turvaa. Qatarissa vuonna 2022 pidettävien jalkapallon MM-kisojen stadionien ja muun infrastruktuurin rakentaminen on vaatinut paljon siirtotyöläisiä. Qatar on tänä syksynä luvannut poistaa kafala-järjestelmän, jolla siirtotyöläinen on täysin riippuvainen työnantajastaan. Edes maasta poistuminen ei ole ollut mahdollista, saati sitten maahantulo tai oikeus pitää oma passi hallussaan ilman sponsorin eli työnantajan lupaa. Myöskään työnantajan vaihto ei ole mahdollista ilman lupaa – eli siirtotyöläinen on pakotettu jatkamaan työtään, vaikka häntä kohdeltaisiin kuinka huonosti. Palkkojen maksamatta jättäminen sekä fyysinen ja henkinen väkivalta ovat arkipäivää eivätkä työsuojelumääräykset koske siirtotyöläisiä.

Kansainvälinen yhteisö, mukana on muun muassa rakennusalan työntekijöitä edustava BWI, on tehnyt vuosia töitä kafalan poistamiseksi. Katseet ovat kohdistuneet Qatariin ja kansainvälinen painostus on saanut rutkasti lisänäkyvyyttä.

Monessa muussa alueen maassa kafala-järjestelmä on kuitenkin arkipäivää. Independent-lehden julkaiseman arvion mukaan kaikkiaan 23 miljoonaa ihmistä on sidottu orjuuden kaltaisiin olosuhteisiin kafala-järjestelmällä. Se on jotakuinkin saman verran kuin Pohjoismaissa on yhteensä asukkaita.

Eipä mene hyvin Aasia-Tyynenmeren alueellakaan. Indeksi siellä on 3,95. Intiassa ja Bangladeshissa fyysisen väkivallan käyttö järjestäytymisen estämiseksi on arkipäivää. Potkuja töistä lakkoon osallistumisen takia on sadellut Indonesiassa, Myanmarissa ja Kambodzassa. Oikeudenkäynnit ja vankilatuomiot ovat kohdanneet myös Etelä-Korean ay-johtajia.

Kaikki alueen 22 maata ovat loukanneet neuvottelu- ja lakko-oikeutta. Siis ihan kaikki.

Pientä positiivista kehitystä on ollut esimerkiksi Bangladeshissa, jossa keväällä 2013 tapahtuneen Rana Plazan tehdasrakennuksen sortumisen jälkeen käynnistyi mittava tehtaiden rakenneturvallisuuden parantamisen projekti. 

Sen syntymistä ajoivat voimakkaasti ay-keskusjärjestöt IndustriAll ja Uni Global Union. Valitettavasti kuluneet lähes kuusi vuotta ovat painaneet maan poliittisten päättäjien mielessä unohduksiin ne toistatuhatta henkensä menettänyttä, jotka oli lukittu tehtaaseen eivätkä päässeet pakoon sortuvasta talosta.

Juhlan aihetta ei ole muillakaan alueilla, Afrikassa indeksi on 3,91, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa 3,44.

Euroopassa luku on toki paras eli 2,48. Tämänkin luvun takana on tieto, että 58 prosenttia Euroopan maista loukkasi neuvotteluoikeutta ja kolme neljästä maasta lakko-oikeutta.

Miksikö tämä kamaluuksien luetteleminen näin joulun alla?

Kaikilla ihmisillä ei todellakaan ole mieli lämmin hellä, vaan he riistävät ja käyttävät hyväkseen kanssaeläjiään sanoinkuvaamattomilla tavoilla. Yhteisin ponnistuksin on kuitenkin pystytty parantamaankin tätä maailmaamme.

Hyvin pieni vaiva on tehdä uudenvuodenlupaus, jossa lupaat seurata työelämän ja muiden ihmisoikeuksien toteutumista niin meillä kuin muuallakin.  

Kirjoittaja on kansainvälisten asioiden asiantuntija, joka aikoo seurata ihmisoikeuksien toteutumista jouluna ja myös joulun jälkeen.