EU vaikuttaa elämääsi – vaikuta sinä EU:hun | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

EU vaikuttaa elämääsi – vaikuta sinä EU:hun

1.10.2018 klo 08:00
|

Voit käyttää älypuhelintasi täysillä koko Euroopassa pelkäämättä kohtuuttomia laskuja. Kansalaisten mielipide johtaa kesäajasta luopumiseen. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, että Euroopan unioni vaikuttaa positiivisesti ja kansalaisia kuunnellen. Silti moni jättää EU-vaaleissa äänestämättä, koska EU:sta elää sitkeästi monenlaisia harhakäsityksiä.

Väitetään, että EU on salainen ja etäinen.

Euroopan parlamentin istunnot ja kaikki valiokuntien kokoukset voi katsoa ja kuunnella reaaliaikaisesti netissä. Tätä kirjoittaessani oli menossa 10 eri valiokunnan kokoukset. Päätöksenteko on mahdollisimman julkista.

EU:n yksi keskeisiä periaatteita on läheisyysperiaate. Kaikkia päätöksiä valmisteltaessa tutkitaan tarkasti, onko asiasta tarpeen säätää koko Eurooppaa koskien vai saavutetaanko tavoite jäsenvaltioiden toimin – mahdollisimman lähellä ihmistä. Esimerkiksi EU:ssa päätetään kesäajasta luopumisesta, mutta kullekin valtiolle jää oikeus päättää mitä aikaa se noudattaa. Vaikuta ja ota itsekin kantaa.  

Väitetään, että EU on kallis. 

Tälle vuodelle EU:n budjetti on 160 miljardia euroa. Se on noin 1 % suhteessa EU:n bruttokansantuotteeseen ja 300 euroa jokaista kansalaista kohti. Suomen valtion budjetti on 55 miljardia euroa eli 10 000 euroa per kansalainen ja 23 % suhteessa maamme bruttokansatuotteeseen. Toki valtion budjetista puolet menee erilaisiin tukiin: kunnille, eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja työttömyyskorvauksiin.

Suomi maksaa EU:lle 1,9 miljardia, siis prosentin EU:n budjetista. Jokaista suomalaista kohden maksamme EU:lle 350 euroa. Toisaalta EU maksaa tukia Suomeen. Helsingin Sanomat kirjoitti 2016, että nettomaksu Suomelle oli 89 euroa per kansalainen vuonna 2015. Tuskin se siitä paljon on muuttunut.

Väitetään, ettei Euroopan parlamentilla ole valtaa.

Pääosa EU:n päätöksistä tehdään yleisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Komissio antaa lakiesityksen, minkä jälkeen neuvosto – siis jäsenmaat yhdessä – esittää siihen muutosehdotuksia samoin kuin parlamentti. Neuvottelukierroksia näiden kahden ryhmän välillä on enintään kolme ja lopuksi on vielä sovittelumenettely. Jos neuvosto ja parlamentti eivät löydä yhteisymmärrystä, lakiesitys kaatuu. Laki syntyy vain, jos yhteisymmärrys syntyy. Parlamentti voi estää useimpien lakien synnyn EU:ssa.

Kun komissio esitti digitaalisia sisämarkkinoita, siis internetin käytön lisäämistä poistamalla matkapuhelinverkon roaming-maksut, juuri parlamentti oli aktiivinen, jotta syntyi kaikkia osapuolia tyydyttävä sopu verkkovierailumaksujen tukkuhinnoista ja nyt kuka tahansa meistä voi käyttää älypuhelintaan Euroopassa kuin kotonaan lisämaksuja pelkäämättä. Hienoa on, että parlamentissa asian päällä esittelijänä oli suomalainen meppi Miapetra Kumpula-Natri.

 

Kirjoittaja on EU:sta tykkäävä kansainvälisten asioiden päällikkö, joka on innoissaan kellojen siirtelyn loppumisesta.