Heikentääkö ihmistyötä korvaava teknologia sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Heikentääkö ihmistyötä korvaava teknologia sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia?

19.8.2020 klo 13:25
|

Teknologia on aina muuttanut ihmistyötä. Se on korvannut vanhoja työn tekemisen tapoja ja laajentanut työtä yhä uusille alueille. Hankalan ja joskus vaarallisenkin fyysisen työn vähentyminen on vapauttanut ihmisiä kehittämään uusia järjestelmiä, tuotteita ja palveluita.

Ihmistyön korvautuminen teknologialla on Pron edustamien toimialojen jäsenten mukaan heikentänyt heidän palkkaustaanlisännyt työttömyyttä ja huonontanut työllistymismahdollisuuksia. Näin kertoo Pron keräämä tutkimustieto. Sen sijaan työpaikkojen ekologinen vastuullisuus on kasvanut ihmistyön korvautumisilmiön yleistyessä. Vaikutukset ovatkin monikasvoisia, ja se tekee teknologisen muutoksen hallinnasta vaativaa.   

Riskialoja teollisuudessa ja palveluissa 

Riskialoja löytyy niin teollisuudesta kuin palveluista. Esimerkiksi rahoitusalalla on jo pitkään ollut menossa voimakas ihmistyötä korvaava teknologinen murros. Prolaisten asiantuntijoiden korvataan teknologialla voimallisesti myös teknologia-, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä lentoaloilla. Sen sijaan rakennusalalla työskentelevien osalta riski joutua koneiden korvaamaksi on hyvin pieni. Rakennusalalla teknologian on vaikea korvata Pron jäsenten töitä, ja jos korvaamista tapahtuukin, sillä on varsin neutraali vaikutus jäsenten mahdollisuuksiin työllistyä uudelleen.

Teknologian aiheuttamat kielteiset työttömyysvaikutukset ovat tyypillisesti pieniä tai hitaita prosesseja. Ilmiötä on vaikea havaita tavallisessa arjessa, sillä siihen tyypillisesti sekoittuvat myös työntekijän omat ominaisuudet ja yleinen taloustilanne. Joissain tapauksissa vaikutus voi olla myös päinvastainen: Esimerkiksi palkkahyvinvoinnin suhteen ICT- ja kiinteistöalalla työskentelevät Pron jäsenet vaikuttaisivat olevan Pron keräämän tutkimustiedon perusteella jopa saajapuolella.

Onkin mahdollista, että ihmistyön korvautuminen voi myös parantaa joidenkin alojen tiettyjä työhyvinvointiulottuvuuksia. Toisaalta Pron suurimmalla sopimusalalla teknologiateollisuudessa ihmistyön korvautuminen teknologialla on nakertanut alan palkkahyvinvointia noin 20 prosenttia alemmaksi kuin mitä se muuten olisi.

Toimihenkilöiden määrä supistuu, kun teknologia korvaa työtä

Ihmistyön korvautuminen teknologialla vaikuttaa sekä toimihenkilöiden asemaan että heitä edustavaan ammattiliittoon. Työttömyyden hetkellinen jyrkkä kasvu tuo tyypillisesti uusia jäseniä liittoon, mutta pysyvä korkea työttömyysaste nakertaa jäsenmäärää. Rakenteellisen työttömyyden pienentämisessä ammattiyhdistyksillä voikin olla suuri yhteiskunnallinen lisäarvopotentiaali.

Etenkin nuorten työttömyys johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa etsitään uusia töitä Pron edustamien alojen ulkopuolelta. Iäkkäämmillä työttömyys on puolestaan aina suurempi kokonaisriski. Tosin tällä hetkellä nuorten työllisyysnäkymät ovat huomattavasti epävarmempia kuin aikoinaan korkean perustalouskasvun Suomessa.

Pron työmarkkinatutkimuksien perusteella toimialan korkea kysyntä lieventää huomattavasti ihmistyön tekoälyistymisen aiheuttamia sosiaalisia haittoja. Samalla on kuitenkin selvää, että tekoälyistetty tietotyö yleistyy entistä voimakkaammin. Teknologinen muutos on Pron jäsenistön kannalta myös tervetullutta, kunhan se kanavoituu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti yhteiskuntaa vahvistavasti.

Ekologisempi talous vaatii panostuksia sosiaaliseen hyvinvointiin

Pron työmarkkinatutkimusten mukaan Pron jäsenten onnellisuutta määrittää eniten myönteinen luontosuhde, sosiaalinen aktiivisuus ja terveys. Ekologinen vastuullisuus on myös tekijä, joka lisää jäsenten tyytyväisyyttä Pron toimintaan ammattiliittona. Voidaankin sanoa, että nykyistä ekologisempi talousmalli on pohjimmiltaan yhdenmukainen myös Pron jäsenteiden perimmäisten ihanteiden kanssa.

Samanaikainen teknologinen ja ekologinen murros vaatii nykyistä huomattavasti voimakkaampaa panostamista sosiaaliseen ja taloudelliseen turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Paras keino tähän on panostaa johtamiskulttuuriin sekä työntekijöiden yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin. Myös työntekijöiden aitoja vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä kokonaisvaltaisesti.

Ay-liike ei periaatteessa ole voimaton yksilöiden sosiaalisille ja taloudellisille uhkille. Pron eri alojen tilastomallit osoittavat, että korkea järjestäytymisaste alentaa eri alojen työttömyysastetta. Tällöin esimerkiksi erilaiset kriisit voidaan ratkaista asiallisesti lomautuksilla irtisanomisten sijaan. Tyytymättömyys ammattiliittojen toimintaan kasvaa samaa tahtia työttömyyden tason mukana, kun taas vaikeiden tilanteiden ratkaiseminen hyvin perusteluilla lomautuksilla voikin osaltaan toimia myönteisenä osoituksena ammattiliiton toiminnasta.

Tutkimuksen keskeiset tulokset perustuvat Pron sopimusaloista muodostettuun paneeliaika-aineistoon. Paneelit ovat Pron sopimusaloja, joita on mitattu vuodesta 2008 laajalla joukolla erilaisia Pron työmarkkinatutkimuskyselyn ja rekisteridatan mittareita. Sopimusalojen aikasarjoista rakennettiin tilastollisia selitysmalleja, joissa tarkasteltiin ihmistyötä korvaavan teknologian nopeus vaikutusta eri kohdemuuttujiin. Malleissa on vakioitu muut tekijät, kuten sopimusalan taloussuhdanteet, ikärakenne, sukupuolijakauma sekä esihenkilöiden osuus. Tutustu Pron tutkimustietoon verkkosivuilla: https://www.proliitto.fi/tutkimus/ 

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron tutkija.