Hyvät työmarkkinasuhteet ovat työntekijän ja bisneksen etu | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Hyvät työmarkkinasuhteet ovat työntekijän ja bisneksen etu

2.12.2019 klo 09:00
|

Työmarkkinaneuvottelut ovat Suomessa lämmenneet enemmän kuin moneen vuoteen. Palkansaajapuoli katsoo, että työnantaja pyrkii romuttamaan ay-liikkeen aseman. Työnantajat valittavat, ettei keskeneräisiä asioita saa tuoda julkisuuteen ja ovat perustelleet nollaratkaisua kilpailukyvyllä.

Kuva: Maissa, joissa työehtosopimusten kattavuus on korkea, on myös korkea tuottavuus työtuntia kohden. Lähde: IndustriAll Europe, #TogetherAtWork-kampanja

Työmarkkinailmapiiri on yleisesti kiristynyt Euroopassa 2000-luvulla. Esimerkiksi Kreikan työmarkkinasuhteet on käytännössä tuhottu uudella lainsäädännöllä, joka on vinksauttanut neuvottelutasapainon työnantajien eduksi. Maissa, joissa vaaka on lainsäädännöllä kallistettu pysyvään epätasapainoon, järjestäytymisaste on heikko eikä liittojen välistä yhteistyötä ole. Lisäksi näiden maiden työehdot nojaavat lainsäädäntöön eivätkä työehtosopimuksiin.

Tilanne on haastava myös maissa, joissa ay-liike on vahvempi ja työehdoista sovitaan. Hollannissa on uudistettu teollisuuden työehtosopimukset vasta kuukausia sopimusten loppumisen ja monien vauhdituslakkojen jälkeen. Lopputulemat ovat kuitenkin hyviä. 300 000 työntekijän metalliteollisuuden työehtosopimuksessa palkankorotus on 3,4 % vuodessa. Lisäksi on sovittu, että 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä on oikeus tehdä 80 % työaikaa, josta saa 90 % palkkaa, mutta eläkemaksu maksetaan 100 % palkasta. Tuetaan siis ikääntyvien työssä jaksamista ja nostetaan työllisyysastetta – yhdessä työmarkkinaosapuolten kesken. Sopien.

Maissa, joissa järjestäytyminen on korkealla tasolla, ay-liike yhtenäinen ja työehtoja säädellään erityisesti työehtosopimusten kautta, onkin saavutettu ratkaisuja, joilla on voitu kehittää elinikäistä oppimista ja ihmisten jaksamista. Paitsi Suomessa, jossa kolmen päivän koulutusoikeudesta syntyi maailman kuohkein pannukakku.

Työmarkkinaneuvotteluissa keskeisiä teemoja ovat tuottavuuden nousu, kilpailukyvyn ylläpito, työllisyyden hallinta ja kakun jako. Jos osapuolet sopivat, että kustannukset kasvavat, kilpailukyky heikkenee ja työttömyys kasvaa, ellei samalla pyritä tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvuun päästään positiivisen kierteen kautta, investointeja lisäämällä sekä varmistamalla osaaminen ja jaksaminen. Jos työnantajalla ei ole haluja jälkimmäisiin, on luontevaa esittää kurjistamisen tietä, jossa kustannusten laskemisen, motivaation hukkaamisen ja tahdin kiristämisen kautta pyritään kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

On toki niitäkin, jotka katsovat, että ay-liikkeen ei tulisi vastustaa työehtojen heikentymistä, koska kansainvälinen kilpailukyky edellyttää sopeutumista ja kulujen karsintaa. Tässä ajattelussa uskotaan siihen, että kun yritykset tuottavat voittoa, sitä käytetään investointeihin ja uusien työpaikkojen luomiseen sekä jaetaan työntekijöille etuina. Näinkin voi uskoa, uskotaanhan joulupukkiinkin.

Reaalimaailmassa parhaita maita maailmassa ovat ne, joissa on korkea järjestäytymisaste, tasapainoinen neuvottelemisen kulttuuri, tasainen tulonjako ja korkea osaamisen taso, joka saavutetaan verovaroin tuetulla koulutuksella. Tätä perintöä ei tule hukata työmarkkinajärjestelmien hajauttamisen huumassa ja hetkellisen voitontavoittelun kiimassa.

Kirjoittaja on tasapainoiseen neuvottelukulttuuriin uskova entinen työehtosopimusneuvottelija, nykyinen kansainvälisten asioiden päällikkö.