Jääkiekosta ja työelämästä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Jääkiekosta ja työelämästä

25.4.2018 klo 10:05
|

Jääkiekon ja työelämän vertaaminen on joskus ihan ok, mutta jos Osmo Soininvaara haluaa puolustaa hallituksen esityksiä urheiluvertauksin, suosittelen lämpimästi taustojen ja faktojen selvittämistä. Soininvaaran blogitekstissä on saatu suloiseen sekamelskaan erilaiset työsuhteet ja irtisanomismuodot.

Suomessa voi nykyisinkin irtisanoa työntekijän myös henkilökohtaisilla perusteilla, eikä vain tuotannollis–taloudellisilla perusteilla. Oikaisenpa muutaman muunkin Soininvaaran blogissaan 22.4.2018 esittämistä väitteistä.

Ammattijääkiekkojoukkueen valmentajan työsuhde on epätyypillinen sopimussuhde, joka sisältää usein johtajasopimuksen elementtejä. Siksi vertaus pikkufirman nörttiin tai lähettiin ontuu. On tyypillistä, että jääkiekko- tai jalkapallojoukkueiden valmentajia irtisanotaan työsuhteen kestäessä, mutta silloinkin irtisanotulle valmentajalle maksetaan palkkaa alkuperäisen valmennussopimuksen loppuun asti tai johtajasopimukselle tavalliseen tapaan hyvin pitkään työvelvoitteen päättymisen jälkeen. Siksi joukkueissa voidaan maksaa päällekkäisiä palkkoja useammallekin valmentajalle. Tässä mielessä jääkiekkovertaus ei siis ole kaikkein onnistunein.

Työsuhteen muotoja on monenlaisia. Tavallisin on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, joka jatkuu mahdollisen koeajan jälkeen niin kauan kuin sopimussuhteen osapuolet pitävät sen voimassa.  Toinen yleisesti käytetty työsuhteen muoto on määräaikainen työsuhde, joka on voimassa sovitun määräajan.  Siihenkin voi kuulua koeaika, jos erikseen sovitaan.

Koeajan tarkoitus on arvioida, soveltuuko henkilö siihen työhön, johon hänet on palkattu.  Koeajalla henkilön työsuhde voidaan päättää, jos hän ei sovellu työhön. Perusteen tulee olla asiallinen.

Hallitus pidensi koeajan pituutta kuuteen kuukauteen vuoden 2017 alussa. Puolen vuoden koeaika on varsin pitkä aika seurata töiden sujuvuutta, uuden oppimista ja työntekijän soveltumista työyhteisöön.  Jos kuitenkin kävisi niin, että henkilön kyvyttömyys työhön ilmenisi vasta koeajan jälkeen, toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa on vain 2 viikon irtisanomisaika, kun sopimus on ollut voimassa alle vuoden.  Irtisanominen koeajan jälkeen edellyttää pääsääntöisesti varoituksen antamista ja sitä, ettei henkilö varoituksen jälkeenkään korjaa toimintaansa. Lainsäädäntö ei siis edellytä työhön sopimattoman työntekijän työsuhteen jatkamista.  Näin ollen Soininvaaran väite siitä, että ”Jos työntekijä ei selviä töistään, hänen tilalleen on palkattava toinen, mutta häntä ei voi irtisanoa”, ei pidä paikkaansa.

Vaikka on ehkä vaikea samaistua nuoriin miehiin, jotka haluaisivat perustaa perheen ja asettua aloilleen, kannattaa heitä kuunnella tarkalla korvalla. Viime viikolla kuulimme nuoren miehen kertovan A-studion työelämäkeskustelussa, että jos työsuhde on määräaikainen ja irtisanominen voi jatkossa tapahtua siksi, että ”naama ei miellytä”, epävarmuus ei ole omiaan lisäämään halua perustaa perhettä ja kasvattaa lapsia. Nuoret miehet ovat vain yksi ryhmä, johon hallituksen esitykset kolahtavat kovaa.

Kannattaa muutenkin päivittää tiedot ay-liikkeen toiminnasta tälle vuosituhannelle ja huomata, että liitot huolehtivat muistakin kuin vain töissä käyvistä jäsenistään.

Useat ay-toimijat tarjoavat esimerkiksi työllistämispalveluita.  Sosiaalipoliittinen asiantuntijamme Prossa neuvoo päivittäin henkilöitä, jotka ovat olleet jo pitkään erilaisten tukien varassa ja poissa työelämästä. Ay-liike kouluttaa ja olemme ajaneet tämän koulutuksen hyväksymistä aktiivimallin vaatimaksi työttömän työnhakijan aktiivisuudeksi, joka näyttäisi nyt toteutuvan. Pro on myös perustanut yksinyrittäjille tarkoitetun palvelun tukemaan niitä jäseniä, jotka jäävät syystä tai toisesta pois palkkatyöstä ja siirtyvät kokopäiväisiksi yrittäjiksi tai tarvitsevat lisätuloa palkkatuen lisäksi.

Hallituksen esitykset asettavat työntekijät täysin eriarvoiseen asemaan sen mukaan, sattuuko työpaikalla työskentelemään 19 vai 21 + henkilöä. Esitykset ovat paitsi syrjiviä, myös täysin perustuslain vastaisia. Ay-liike ajaa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja tämän pitäisi olla päivänselvä tavoite myös maan hallitukselle.

Palaan alussa esitettyihin jääkiekkovertauksiin ja heitän vielä omani kaukaloon: ”It´s all about the team”. Me ay-liikkeessä pidämme huolta jäsenistämme, sekä työssäkäyvistä että työttömistä.

Kirjoittaja on Pron palvelusektorin johtaja, joka toivoo aurinkoista kevättä ja hyviä loppuotteluita.