Jatkuva harmaa ylityö vie työn työttömiltä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Jatkuva harmaa ylityö vie työn työttömiltä

27.3.2018 klo 10:35
|

Kuinka moni tekee ylitöitä viikoittain, kuinka moni joka päivä? Ylitöissä kuluu keskimäärin tunti tai kaksi viikossa, ja mielestämme se ei ole paljon. Entä kuinka moni tekee liukumia tai joustoja ylitöiden sijaan, vaikka niitä ei vapaana ennättäisi pitää? Puoli tuntia - vai tunnin päivässä?

Pron toimihenkilöiden 23:sta sopimusalasta, 14:ssä keskimääräinen todellinen kokonaisviikkotyöaika oli yli normaalin viikkotyöajan (37,5 h) vuonna 2016. Näin kertoo Ammattiliitto Pron vuosittainen työmarkkinatutkimus. 
 
Suurimmalla osalla ylitöiden suunta on alaspäin, kun verrataan vuoteen 2015, mutta silti esimerkiksi teknologiateollisuudessa tehdään edelleen 38,6 tuntia töitä viikossa. Se tarkoittaa, että jokainen teknologiateollisuuden prolainen tekee noin tunnin viikossa ylityötä.
Keskimäärin kaikilla yksityissektorin aloilla viikkotuntimäärä oli noin 39 tuntia viikossa eli ylityötä kertyi 1,5 tuntia viikossa jokaiselta jäseneltä.
Jos siis pelkästään toimihenkilöt tekevät keskimäärin tunnin ylitöitä joka päivä, kuinka paljon tekevät kaikki työssäkäyvät suomalaiset yhteensä? Montako vakituista työpaikkaa ylitöiden määrällä saisi aikaan?
 
– Työssäkäyvä toimihenkilö tekee keskimäärin 10 prosenttia seuraavan toimihenkilön töistä ja osan vieläpä harmaina, työnantajille ilmaisina ylitöinä.  Koko Suomen tasolla Pron jäsenten ylityöt tekevät yhteensä noin 200 000 henkilötyövuotta, sanoo Ammattiliitto Pron tutkija Petri Palmu.
 
Tutkimus osoittaa, että moni meistä tekee ylitöitä viikottain ja moni päivittäinkin. Ajattelemme, että väliaikaiseen tarpeeseen tehtävä ylityö ei ole niin merkityksellistä, mutta aina kun työtä ei ehditä tehdä sovitun ajan puitteissa, kyse on puutteellisista resursseista eikä ylitöillä pitäisi ongelmaa ratkaista. 
Hyvää tarkoittava ”tahaton harmaa työ” ei näy ylityötilastoissa, eikä siitä makseta ylityöajan palkkaa. Moni tekijä uupuu taakan alle samalla kun moni työpaikka jää syntymättä. 
 
Paradoksi on, että kun hallitus ajoi kilpailukykysopimus kikyn 24 tunnin työajan pidennystä työpaikoille, suurin osa toimihenkilöistä oli sitä vastaan – kuitenkin samaan aikaan tehtiin ylitöitä tai liukumaa monin verroin enemmän, vapaaehtoisesti, vailla asiaankuuluvaa korvausta.
 
Työt on tehtävä eikä työnantajaa saa tahallisesti vahingoittaa jättämällä työt tekemättä. Tunnemme vastuumme ja olemme tunnollisia työntekijöitä ja se on työnantajalle suuri etu. Meidän pitäisi samalla tuntea vastuuta myös omista kollegoistamme ja heidän tarpeistaan saada kunnollista työtä. Eikö vastuuntuntoa ole myös se, että noudatetaan niin paikallisesti kuin liittotasolla tehtyjä sopimuksia? 
 
Kannetaan oma kortemme kekoon hallituksen urakassa vähentää työttömyyttä ja jaetaan työaikamme sopimuksiamme kunnioittaen. Tämän vaikutus on varmasti laajempi kuin aktiivimallilla ja kikyllä yhteensä.
 
 
Kirjoittaja on prolainen luottamusmies, jonka mielestä työttömyys ei vähene sillä, että lisätään työaikaa, vaan sillä, että jaetaan työaikaa muillekin.