Kilpi kiiltäväksi hyväntekeväisyydellä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Kilpi kiiltäväksi hyväntekeväisyydellä

18.8.2017 klo 09:55
|

Kun yritysjohtaja x lahjoittaa esimerkiksi 5 prosenttia palkastaan korkeakoululle, hän voi vähentää  lahjoituksen määrän puhtaasta ansiotulostaan.

Sipilän hallitus pakotti palkansaajat valitsemaan ruton ja koleran väillä uhkaamalla ns. pakkolaeilla. Mikäli kilpailukykysopimusta ei tehdä, palkansaajien suojaksi säädettyjä keskeisiä työlakeja heikennetään rajusti. Kiky tehtiin alkukesästä 2016 ja palkansaajat saivat solmitun kilpailukykysopimuksen mukaisesti tyytyä nollalinjaan, pidentää työaikaansa ja maksaa entistä suuremman osan omista sosiaaliturvamaksuistaan. Tämä on annettua, eikä siitä ole tinkiminen.

Suuripalkkaisille yritysjohtajille palkasta tai työehdoista tinkimisen pakkoa ei tullut. Sipilän hallitus ei pakottanut heitä valitsemaan huonoista vaihtoehdoista, vaan ainoastaan toivoi vapaaehtoista osallistumista yhteiskunnallisiin talkoisiin.

Homman helpottamiseksi heille ja muille varakkaille suomalaisille tarjottiin mahdollisuus näyttäytyä mesenaattina ja suurena hyväntekijänä. Mahdollisuuden antaa tuloverolain 98a §:n luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys.

Lahjoitus vähentää ansiotuloverotusta

Tuloverolain 98a §:n mukaan luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle.

Valtio maksaa varakkaiden hyväntekeväisyyden 

Käytännössä hyväntekeväisyyden kautta tapahtuva kilvenkiillotus toteutetaan siten, että yritysjohtaja x lahjoittaa esimerkiksi 5 % palkastaan korkeakoululle. Sen jälkeen hän vähentää tämän lahjoituksen määrän puhtaasta ansiotulostaan.

Yritysjohtaja nostetaan vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisiin talkoisiin. Häntä ylistetään suurena hyväntekijänä. Lahjoitusvähennystä hyödyntämällä rahat tieteelle ja taiteelle tulevat kuitenkin valtiolta, eivät yritysjohtajalta. Perustellusti voi kysyä, miksi valtion pitää kierrättää rahat yritysjohtaja x:n kautta eikä maksa niitä suoraan korkeakoululle?

Hyväntekeväisyys on kannatettavaa, mutta koulutuslaitosten perusrahoitus tulee taata valtion budjetin kautta.

Varakkaan väestönosan osallistuminen veropohjan turvaamiseen tulee tapahtua progressiivisen verotuksen laajentamisen kautta. Tämä toteutuisi esimerkiksi siten, että ansiotulojen ja pääomatulojen eriytetty verotus poistetaan eli siirretään pääomatulot ansiotuloverotukseen. Lisäksi mahdollisuuksia verovälttelyyn on kitkettävä niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Prossa johtaja, jonka mielestä asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä.