Korkein oikeus sekoitti pakan – siis kuka voi valita luottamusvaltuutetun? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Korkein oikeus sekoitti pakan – siis kuka voi valita luottamusvaltuutetun?

5.6.2017 klo 10:05
|

Korkein oikeus (KKO) on hämmentänyt niin oikeusoppineita kuin työmarkkinatoimijoitakin ennakkoratkaisullaan, jonka oikeus antoi 23.5.2017 niukalla äänten enemmistöllä (3-2).

Tuomiossa on kyse siitä, kuka voi valita työsopimuslain mukaisen luottamusvaltuutetun työpaikalle ja milloin. Tähän asti on varsin vakiintuneesti – lain esitöiden kertomalla tavalla – ajateltu, että jos työpaikalla on työehtosopimuksen mukainen luottamusmies, ei ole mahdollista valita lakiin perustuvaa luottamusvaltuutettua. Tämä on aika loogista, koska yleensä vain yksi henkilö voidaan valita ryhmänsä edustajaksi kerrallaan.

Tungosta neuvottelupöydässä?

Nyt KKO linjasi, että joissakin tapauksissa voidaan kuitenkin luottamusmiehen lisäksi valita myös luottamusvaltuutettu. Kummastusta on aiheuttanut se, missä tapauksessa näin voidaan menetellä. Tähän KKO ei anna täysin yksiselitteistä vastausta. Päinvastoin KKOn tuomio herättää uusia kysymyksiä ja vastakkaisia tulkintanäkemyksiä:

  • Voiko luottamusvaltuutetun valita vain kokonainen henkilöstöryhmä yhdessä, silloin kun tällä henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen tarkoittamaa luottamusmiestä?
  • Vai voiko henkilöstöryhmän sisällä (esim. ylempien toimihenkilöiden ryhmän sisällä) kukin ryhmittymä (esim. lakimiesliiton, insinööriliiton tai vaikkapa muulla tavalla vapaamuotoisemmin järjestäytyneiden tai järjestäytymättömien henkilöiden ryhmä) valita oman luottamusvaltuutettunsa?

Jälkimmäinen johtaisi siihen, että työpaikalla saattaisi olla yksi luottamusmies ja kymmeniä luottamusvaltuutettuja. Kuulostaa aikamoiselta tungokselta neuvottelupöydässä.

Tuomiota tulisi tietenkin lukea kuten se on kirjoitettu ja välttää ylitulkintaa. Tuomio on kuitenkin epäonnistunut perustelujen osalta, koska vastauksista yllä esitettyihin kysymyksiin ollaan yleisesti montaa eri mieltä.[1] Lienee selvää, että asialle olisi syytä tehdä jotain.

Tavallinen juristi Prosta on sitä mieltä, että tällä kertaa korkeimman oikeuden enemmistö astui lainsäätäjän saappaisiin. Lakia tulkittiin vastoin lainsäätäjän tahtoa ja metsään mentiin. Kannattaa lukea oikeusneuvosten Gustav Bygglin ja Hannu Rajalahden eriävä mielipide, jossa todetaan se, miten asiaa on käytännössä – hallituksen esitöiden linjaamalla tavalla - tulkittu vuosikymmeniä. Eli ihan eri tavalla kuin niukan enemmistön linjaamassa ratkaisussa nyt lausutaan.

Lainsäätäjä, auta työpaikkaa

Lopuksi vielä vinkki lainsäätäjälle. Olkaa ystävällisiä ja auttakaa työpaikkoja. Tehkääpä kuten vuonna 2010, kun lakia jouduttiin kosmeettisesti muuttamaan korkeimman oikeuden yleisen oikeustajun vastaisen tulkinnan takia. Tällöin korkein oikeus linjasi – jälleen 3-2 äänestyspäätöksellä – että oli ihan hyväksyttävää tehdä määräaikaisia työsopimuksia, kun yrityksen harjoittama päiväkotitoiminta perustui Vantaan kaupungin kanssa vuosittain tehtyihin määräaikaisiin ostopalvelusopimuksiin. Korkein oikeus katsoi, ettei yritys voinut järjestää toimintaansa kuin vuodeksi kerrallaan, minkä vuoksi määräaikaiset työsuhteet olivat sallittuja. Koska tämä ei vastannut lainsäätäjän alkuperäistä tahtoa, jota oli vakiintuneesti noudatettu vuosikymmeniä, lakia jouduttiin pikaisesti vielä saman vuoden aikana muuttamaan siten, että korkeimman oikeuden erikoinen tulkinta ei jäänyt elämään omaa elämäänsä.

Jos KKOn aiheuttamaa solmua ei tälläkin kertaa avata, pelkään pahoin, että työnantajat työpaikoilla ovat ihmeissään seuraavissa yhteistoimintaneuvotteluissa, kun pöytään pukkaa niin työehtosopimuksen mukainen luottamusmies kuin liuta luottamusvaltuutettuja, jotka toteavat edustavansa kuka mitäkin ryhmittymää. Ja sitten riidellään taas kuka saa edustaa ja ketä – ehkäpä korkeimpaan oikeuteen saakka. 

Kirjoittaja on palvelusektorin johtaja, joka närkästyy normielämää hämmentävistä tuomioista.

 

[1]Kuusi näkemystä tuomiosta

STTK:n näkemys,  Suomen Yrittäjien näkemysSAK:n näkemysAkavan näkemysdosentti Jaana Paanetojan ja tutkija Ilkka Ruposen näkemysprofessori Seppo Koskisen näkemys

Tekstissä mainitut lain esityöt tarkoittavat  hallituksen esityksiä, jotka laaditaan ennen lain antamista ja jotka selventävät, mitä lailla tarkoitetaan eli lain perustelut.