Kummallisesta kolmikannasta | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Kummallisesta kolmikannasta

25.10.2018 klo 12:40
|

Euroopan unionin perussopimuksiin on kirjattu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahva asema. Malli ei syntynyt tyhjiössä, vaan pitkästä traditiosta, jossa Euroopan maat ovat olleet keskeisesti edistämässä ILOn perusoikeuksien, järjestäytymisvapauden ja neuvotteluoikeuden, laajaa kansallista toteutumista. 

Talousnobelisti Bengt Holmström otti kantaa suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään Ylen haastattelussa 24.10.

– Suomi on työmarkkinoiden kolmikannan vuoksi "kummallinen" maa, jossa ulkoparlamentaariselle ay-liikkeelle on luovutettu päätösvaltaa, Holmström toteaa artikkelissa.

Holmströmin unohtaa, että Euroopassa monessa maassa ay-liikkeellä – paremmin sanottuna järjestäytyneellä työväestölle – on valtaa. Euroopan unionin perussopimuksiin on kirjattu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahva asema. Työmarkkinaosapuolet voivat tehdä sopimuksia, jotka kolmikannan kolmas osapuoli eli neuvosto komission aloitteesta saattaa lakitasoisena voimaan ja ilmoittaa asiasta parlamentille.

Malli ei syntynyt tyhjiössä, vaan pitkästä traditiosta, jossa Euroopan maat ovat olleet keskeisesti edistämässä ILOn perusoikeuksien, järjestäytymisvapauden ja neuvotteluoikeuden, laajaa kansallista toteutumista. Yhtenä ilmentymänä tästä on työmarkkinaosapuolien, ei vain ay-liikkeen, vaikutusvalta koko yhteiskunnassa työ- ja sosiaalipolitiikan saralla. On myös hyvä muistaa, että YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö ILO on kolmikantainen.

Totta on, että kaikkialla ei olla näin pitkällä. Esimerkiksi USA ei ole edes ratifioinut näitä ILOn työelämän perusoikeussopimuksia ja järjestelmä sallii avoimen ay-vastaisuuden yrityksiltä. Jopa osavaltion kuvernööri voi uhata julkisten tukien menetyksillä, jos yhtiö sallii työntekijöidensä järjestäytyvän, kuten Tennesseessä Volkswagenin tehtailla.

Holmström ei esittänyt Ylen haastattelussa näkemykselleen tieteellistä taustaa. Saattaa olla, että kyseessä oli enemmänkin henkilökohtainen ideologinen ulostulo. Talousnobelistin puheilla on tietysti vaikutusta, vaikka ne eivät tieteelliseen näyttöön pohjautuisikaan.

Kirjoittaja on pitkäjänteisen kolmikantaisen työ- ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen ihastunut kansainvälisten asioiden päällikkö.