Menoleikkauksia vai veronkorotuksia? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Menoleikkauksia vai veronkorotuksia?

11.3.2019 klo 08:00
|

Leikkausten sijaan on politiikan keinoin huolehdittava talouskasvusta ja työllisyyden vahvistamisesta.

Viime kuussa julkaistun valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron mukaan julkisen talouden puskurit ovat ohuet ja kestävyysongelma on ratkaisematta. Kuluneen vuosikymmenen aikana velkaantuminen on syönyt puskureita, mutta kestävyysvaje johtuu pääosin väestön ikääntymisestä.

Kestävyysvajeen pienentämiseksi on tehty toimenpiteitä, kuten eläkeuudistus, mutta silti eläke-, hoito- ja hoivamenot kasvavat nykyisen lainsäädännön perusteella. Tämän hillitseminen vaatisi uusia sopeutustoimia. Lisäksi olisi syytä varautua myös talouden tuleviin taantumajaksoihin, jolloin esimerkiksi työttömyysturvamenot kasvavat.

Tuleva hallitus joutuu ohjelmaansa tehdessään miettimään, millä keinoin julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan. Julkinen talous on pitkään ollut alijäämäinen, eli valtio ja kunnat ovat velkaantuneet. Virkamiespuheenvuorossa todetaan nyt, että kestävyysvaje olisi lähes neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli kymmenen miljardia euroa vuoden 2023 tasolla.

Puheenvuorossa ehdotetaan siksi, että hallitus ottaisi talouspolitiikan lähtökohdaksi vuosittaisen 0,5 prosentin ylijäämän suhteessa BKT:hen. Nopeilla säästötoimilla koottaisiin kaksi miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Tämän mukaan mitoitettaisiin valtion, maakuntien, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemat, valtion menokehys ja veropoliittiset linjaukset. Sen lisäksi tulisivat muut menojen leikkaukset.

Valtion palkansaajien näkökulmasta virastojen toimintamenojen leikkaukset ovat selvä uhka. Menoleikkauksina toteutettu ylijäämätavoite voisi pahimmillaan johtaa irtisanomisiin. Tämä heikentäisi myös palvelujen saatavuutta.

Henkilöstön muutosturva on valtiolla puutteellinen muun muassa siksi, että työnantajana valtio ei ole konserni, vaan jokainen pienikin virasto on itsenäinen työnantaja. Irtisanomistilanteissa tällä on merkitystä.

On hyvin mahdollista, että hallitusohjelmassa otetaan huomioon VM:n näkökohtia. Jää nähtäväksi, missä määrin niin tehdään. Toivottavaa olisi, että poliittiset painotukset olisivat palkansaajia vähemmän kurittavia kuin ne hallituskaudella ovat olleet ja, että julkiset palvelut turvataan.

Leikkausten sijaan on politiikan keinoin huolehdittava talouskasvusta ja työllisyyden vahvistamisesta.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron julkisen sektorin neuvottelupäällikkö.