Mielikuvien työelämää | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Mielikuvien työelämää

3.12.2018 klo 13:05
|

Yksi tapa vähentää miesten ja naisten palkkaeriarvoisuutta on vaikuttaa odotuksiin ja oletuksiin, siis mielikuviimme. 

Vietimme marraskuun alussa naisten palkkapäivää. Tilastojen mukaan naisten ja miesten välinen palkkaero on noin 16 prosenttia. Osa tästä johtuu segregaatiosta – siitä, että sijoitumme sukupuolemme mukaan tietyille aloille. Naiset ovat miehiä useammin työssä matalapalkkaisilla hoito- ja palvelualoilla. Miksi? 

Syitä ammatinvalintaan on varmasti monia, mutta keskityn tässä mielikuviin ja siihen, miten media niitä muokkaa. Muistan nuoruudestani Sanomalehtien liiton järjestämän Sanomalehtiviikon. Sen tavoitteena oli tietysti tuottaa lehdille uusia uskollisia tilaajalukijoita, mutta myös kasvattaa median sisältöä paremmin tiedostavia lukijoita. Silloin ehkä keskityttiin erityisesti lehtijuttujen sisältöön, tekstiin, sekä julkaisijan taustoihin ja vaikuttimiin. 

Toinen puoli median toimituksellista sisältöä ja mainoksia ovat kuvat. Millaisen kuvan mainostaja, toimittaja tai taittaja valitsee jutun yhteyteen? Olemmeko kriittisiä kuvan suhteen ja osaammeko lukea sekä arvioida sen vaikutusta kokonaisuuteen?

Esimerkki terveydenhuollon alalta: Talouselämä-lehden työterveysbisneksestä kertovassa jutussa mieslääkärillä on potilaana nainen.

Entäpä yksityisen sairaalan mainos, jonka kannessa on poseeraavat mieslääkäri ja sairaanhoitajanainen – miehen kädet ohjaavasti naisen olkapäillä. Näin meille luodaan mielikuvia ja kerrotaan paikkamme yhteiskunnassa.  

Olen mielessäni usein vaihtanut mainosten henkilöiden roolit päinvastaisiksi. Mainittujen esimerkkien kohdalla voisi lisäksi pohtia myös millaisen viestin ne välittäisivät, jos vaikkapa mainoksen lääkäri ja hoitaja olisivatkin samaa sukupuolta. Miehiä? Naisia?  

Yksi tapa vähentää miesten ja naisten palkkaeriarvoisuutta on vaikuttaa odotuksiin ja oletuksiin, siis mielikuviimme. Valeuutiset voivat olla kyseenalaisia niin yrittäessään muuttaa mielikuviamme kuin pyrkiessään säilyttämään ne ennallaan. Silmät ja mieli avoinna lukeminen on tärkeää. Medialukutaito on aina vain tärkeämpi väline henkilökohtaisessa tiedonhankinnassamme. 

Kirjoittaja on sopimusalavastaava, joka lukee tekstin lisäksi kuvia.