Mikä on luottamuksen resepti? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Mikä on luottamuksen resepti?

21.12.2017 klo 07:40
|

Työpaikan ja työehtosopimusneuvottelujen kiistatilanteissa usein nostetaan esiin luottamus, ja erityisesti luottamuksen puute. Luottamuksen perään huudetaan myös valtakunnan politiikassa, mutta epäluottamus on kuulunut aina puoluepolitiikkaan vaikeita kriisiaikoja lukuun ottamatta.

Mitä luottamus konkreettisesti tarkoittaa? Mikä on sen resepti? Luottamuksen aineksia ovat rehellisyys, avoimuus, sympatia ja empatia. Luottamus on tunne ja usko siihen, että kumppani ei petä eikä jätä. Luottamus rakennetaan hyvällä ja kestävällä vuorovaikutuksella sekä avoimella viestinnällä. Luottamus lähtee hiipumaan, kun vuorovaikutus ja viestintä vähenevät tai kumppanin puheet ja teot muuttuvat salaileviksi ja ilkeiksi.

Samat lainalaisuudet pätevät luottamukseen niin kahdenkeskisissä ihmissuhteissa kuin myös erilaisten ryhmien välisissä suhteissa. Jos kumppanisi kertoo, ettei enää halua sopia asioita kanssasi tai haukkuu sinua muille, niin kyllähän se kalvaa luottamusta. Ihan sama tapahtuu organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa, koska sielläkin sitä tekevät ihmiset. Normaaleilla ihmisillä on tunteet, jotka usein ohittavat järkisyyt – halusimme tai emme.

Luottamuksen uudelleen rakentaminen lähtee liikkeelle tilanteen tunnistamisesta, tunnustamisesta ja omasta halusta rakentaa suhdetta toista arvostaen ja omat virheet tunnustaen. Parisuhteissa tällaisessa tilanteessa terapeutti voi auttaa.

Kuka tai mikä voi toimia luotettuna terapeuttina työpaikoilla ja valtakunnan työmarkkinasuhteissa?

Kenen tai minkä avulla osapuolet ovat valmiita lopettamaan toistensa sättimisen, tunnustamaan omat virheensä ja arvostamaan aidosti kumppaniaan?

On jotenkin irvokasta, että nyt kun vuorovaikutus ja viestintä ovat helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan ennen ja kanavia siihen on enemmän kuin koskaan, homma on työmarkkinaosapuolilla pahasti solmussa.

Ihmiset ovat myös koulutetumpia kuin ennen ilmaisemaan itseään niin suullisesti kuin kirjallisesti. Hyvän yleissivistyksen luulisi ohjaavan järkevään käyttäytymiseen ja hillitsemään kielteiset tunteet ja aggressiot. Näin työmarkkinoilla tilanne ei kuitenkaan ole. Edellisen kerran työmarkkinoiden luottamus saavutettiin sotien vuoksi. Se kesti vuosikymmeniä, osaltaan myös poliittisten suhdanteiden takia.

Mikä on se kriisi, joka konkreettisesti saa työmarkkinatoimijat uudestaan luottamaan toisiinsa? Riittääkö teollinen vallankumous 4.0, uhkaava luonnonmullistus vai merkittävän järjestön tai henkilön väliintulo? 

Kirjoittaja on Pron viestintäjohtaja.