Miksi ei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Miksi ei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä

1.2.2016 klo 07:40
|

Maan hallituksen palkansaajien kyykyttämisharjoituksissa näyteltiin seuraava surullinen kappale, kun hallituksen kaavailemat työsopimuslakimuutosehdotukset julkistettiin.

Hallitus esittää, että määräaikaisia työsopimuksia voisi tehdä kolme kertaa vuoden aikana ilman perusteltua syytä. Takaisinottovelvoitteen alentaminen yhdeksästä kuukaudesta neljään johtaisi vähänkin työmarkkinoiden käytäntöjä tuntien entistä helpompaan työsuhdeturvan kiertämiseen. Esityksen läpimeno tarkoittaisi, että työnantaja voisi sivuuttaa irtisanotun ja tarjota samoja tehtäviä uudelle työntekijälle jo neljän kuukauden kuluttua entisen työntekijänsä potkuista.

Nykyisen hallituksen toiminnassa ei oikeastaan hämmästytä enää mikään. Hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu edistämään paikallista sopimista. Ohjelman mukaan tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista ja työajoista sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä.  Paikallisen sopimisen uudistamista varten asetettiin myös työryhmä, jonka tehtävä on 15.3.2016 mennessä valmistella muun muassa säännökset mahdollisuuksista ja edellytyksistä sopia paikallisista ratkaisuista myös siinä tapauksessa, että sovellettavassa työehtosopimuksessa ei ole paikallisen sopimisen sallivia määräyksiä työajoista ja palkoista. Samalla selvitetään myös mahdollisen kriisilausekkeen tarpeellisuus. Kriisilausekkeillahan tarkoitetaan esimerkiksi mahdollisuutta yrityksen taloudellisen tilanteen perusteella alittaa työehtosopimuksen mukaiset vähimmäispalkat.

Hallituksen kaavailuja avaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, joka kiirehtii paikallisen sopimisen laajentamista. Järventauksen mukaan lakiin perustuva mahdollisuus palkkojen ja työehtojen paikalliseen sopimiseen korjaisi Suomen kilpailukyvyn pysyvästi muutamassa vuodessa. Järventauksen mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen olisi myös työntekijöiden etu.

Lakimuutosten taustalla olevaa ideologiaa voi yrittää avata myös hallituspuolueen kansanedustajaa kuulemalla. Edustaja lausuu, että Suomessa pitäisi sallia nykyistä suuremmat tuloerot: ``Terve kansantalous, joka on elinvoimainen ja kasvaa, tarvitsee tuloeroja kasvaakseen, koska se syntyy taloudellisesta toimeliaisuudesta. Mitä enemmän meillä on hyvinvointia, sitä enemmän tuloeroja.``

Olisiko liikaa vaadittu, että palkansaajille suoraan kerrottaisiin, että tarkoitus on luoda Suomeen halpatyömarkkinat, jossa palkat kernaasti joustaisivat alaspäin? Samalla sellaista taloudellista ihmettä ei olisi näköpiirissä, että palkkoja voisi laajemmin korottaa ylöspäin.

Kohta voi varmaan lyödä vetoa pakkolakien ja paikallisen sopimisen pykälien lainmukaisuudesta. Itse löisin vetoa, että määräykset ovat YK:n ihmisoikeussopimuksen, EU:n perusoikeuksien ja Kansainvälisen työjärjestön sitovien määräysten vastaisia.  Mutta ei liene suuri yllätys, että jo nyt on esitetty Suomen perustuslain joustavoittamista. Perustuslainkin pitäisi joustaa yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Onkohan Suomikin kohta EU:n komission demokraattisuusarvioinnin kohteena? Ainakaan meno ei ole eurooppalaisten arvojen mukaista!

Yrittäjien toimitusjohtaja korostaa, että kysymys on tietenkin sopimisesta, ei sanelusta. Täytyy olla tasapuolinen, hyvä neuvotteluasema ja reilun pelin henki. Niinpä!

Lapinlahden Linnut kysyi kappaleessaan:

Miksei kasveista puhuta. Niiden oikeilla nimillä. Kuten esimerkiksi. Kaali, nauris retiisi ja mauno koivisto?

Miksei asioita puhuta niiden oikeilla nimillä? Se voisi olla jo jonkinlainen alku….

Prolaisilla työpaikoilla ymmärretään edunvalvonnan ja jäsenyyden merkitys erityisesti hankalina aikoina. Vuoden 2016 helmi-maaliskuussa kampanjoimme ja suosittelemme varsinkin ICT- ja viestintäsektorilla työskenteleville liittymistä liittoon. Tervetuloa!

Kirjoittaja on ICT- ja viestintäsektorin johtaja Ammattiliitto Prossa.