Mitä meikä joutuu maksaan? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Mitä meikä joutuu maksaan?

25.10.2016 klo 07:05
|

Oikeusapu on merkittävimpiä syitä liittyä ammattiliittoon. Suuri osa liitoista mainostaakin tarjoavansa oikeusapua jäsenilleen, mutta oikeusavun taso vaihtelee kovasti.  Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että kotivakuutus ei kata lainkaan työsuhderiidoista aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja.

Kuluttajaliitto teki Ammattiliitto Pron pyynnöstä selvityksen eräiden liittojen, Ytk-yhdistyksen ja kotivakuutuksen tarjoaman oikeusavun eroista. Selvitys on laaja ja kokonaisuudessaan tutustumisen arvoinen. Jäsenyyttä harkitsevan on valitettavan usein vaikea arvioida ja vertailla oikeusapua, koska liitot tuntuvat hautaavan nämä tiedot jäsensivuilleen, toisin sanoen sivuille, joihin pääsee vasta, kun liittyminen on jo tapahtunut.

Paljonko euroja ylärajan yli?

Oikeusavussa oleellisimmat kysymykset ovat: joutuuko jäsen maksamaan oikeudenkäyntikuluista jotain itse omavastuuna, onko korvattaville oikeudenkäyntikuluille ylärajaa ja onko hänellä riskiä joutua maksamaan vastapuolen kulut, mikäli häviää juttunsa.

Tutkimuksesta ilmenee, että monella liitolla omavastuu on esimerkiksi 15 prosenttia syntyneistä kuluista. Tämä siis tarkoittaa sitä, että henkilö joutuu itse maksamaan syntyneistä oikeudenkäyntikuluista 15 prosenttia. Usein korvattaville oikeudenkäyntikuluille on asetettu jokin yläraja, kuten vaikka 15 000 euroa. Silloin siis joutuu maksamaan kaikki tämän summan ylittävät kulut omasta pussistaan. Aivan keskeinen kysymys onkin se, missä suuruusluokassa oikeudenkäynnin kulut liikkuvat.

Oikeuskulujen suuruus vaihtelee. Jos oikeusteitse haetaan tavallisia palkkasaatavia (kuten ylityösaatavia, maksamatta jääneitä lomarahoja tai palkankorotuksia), oman lakimiehen kulut alioikeudessa ovat 10 000–20 000 euron välillä. Lisää pottiin ropisee, jos juttu päätyy eteenpäin hovioikeuden arvioitavaksi.

Monimutkaisemmat jutut, kuten irtisanomisriidat teettävät lakimiehillä jo enemmän töitä, mikä luonnollisesti näkyy laskutuksessa. Oikeudenkäyntikulut koostuvat asian selvittämisestä, oikeudenkäyntiasiakirjojen laadinnasta, oikeudessa esiintymisestä ja mahdollisille todistajille maksettavista palkkioista.

Häviäjä maksaa vastapuolenkin kulut

Oikeudenkäynnissä voi tulla myös niin sanotusti turpaan, koska varmoja juttuja ei ole olemassakaan. Pääsääntönä oikeudenkäynneissä on, että jutun hävinnyt osapuoli maksaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Työsuhdejutuissa moni asia ratkeaa näytön perusteella ja nimenomaan sillä, miltä asiat käräjäsalissa näyttävät. Mieleen tulee myös emeritusprofessori Aulis Aarnion toteamus, että ”Suomen oikeuslaitos on kuin pajatso. Kun sinne lyö rahan, niin ei koskaan tiedä, mitä seuraa”.

Oikeudessa työnantajia edustavat useimmiten asianajajat niistä samoista liikejuridiikkaan erikoistuneista toimistoista, joista ne ostavat muutkin lakiasioihin liittyvät palvelunsa. Toimiston osakas laskuttaa työstään keskimäärin 350–400 euroa/ tunti. Oikeusistuimissa usein hänen apunaan istuu samasta toimistosta nuorempi lakimies, jonka taksa on 200–250 euroa tunnilta.

Mitä oikeus maksaa?

Pyysin tätä kirjoitusta vasten Pron lakiyksiköstä pari tuoretta esimerkkiä vastapuolen oikeudenkäyntikuluista. Viime vuonna Pro oli käynyt oikeutta yt-lain rikkomista koskevassa asiassa. Tässä jutussa vastapuolen oikeudenkäyntikulut olivat 26 565,49 euroa. Keväällä 2016 olimme hakeneet työsuhdesaatavia eräältä yritykseltä. Jutun päätteeksi työnantajan asiamies oli esittänyt laskun, jonka suuruus oli 61 185,79 euroa. Eräässä hoitamassamme irtisanomisasiassa vastapuolen kulut olivat nousseet 51 888,75 euroon. Nämä summat koskivat kuluja käräjäoikeudessa. Jutut ovat matkalla hovioikeuteen, josta kertyy aikanaan lisää kuluja. Tällaisten summien maksaminen omasta pussista veisi pitkäksi aikaa pohjan pois elämältä.

Syyskuussa 2016 Hesarissa oli juttu Helsingin yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luottamusta tuomioistuimeen. Otsikko kuului: Suosivatko tuomarit rikkaita? Olisiko kuitenkin niin, että henkilön tulee olla melko rikas, jos edes uskaltaa tuota asiaa lähteä testaamaan?