Miten prolaiset suhtautuvat talouteen ja ilmastonmuutokseen? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Miten prolaiset suhtautuvat talouteen ja ilmastonmuutokseen?

7.6.2017 klo 11:45
|

Luonnon tuhoutuminen on prolaisten uhkakuvissa selvästi pienempi uhka kuin esimerkiksi työllisyyden väheneminen ja työpaikkojen siirtyminen ulkomaille. Tulos kuvastaa sitä, miten tärkeätä on hallita suuriakin muutoksia sosiaalisesti kestävällä tavalla huomioiden kaikki ihmisryhmät. Voidaan sanoa, ettei globaalistuminen ole mennyt ihan putkeen, se ei ole taannut hyvän koulutustaustan omaaville suomalaisille turvallista työuraa ja parasta mahdollista yhteistekemisen henkeä.   

Ihmisten taloudellinen hyvinvointi perustuu luonnon, ihmisten ja teknologian väliseen yhteistyöhön. Yhteisprosessissa syntyy materiaa ja informaatiota sisältäviä tuotteita ja palveluja, joita käytetään suoraan loppukulutushyödykkeinä (kodinkoneliikkeestä ostettu jääkaappi) tai sitten välillisesti toisessa tuotantoprosessissa (kuten tietokanta- tai analytiikkaohjelmisto osana pankin asiakassovellusta, joka mahdollistaa kortin höyläämisen kodinkoneliikkeen kassalla).

Kaikessa tuotannossa ja kuluttamisessa muuntuu ainetta ja energiaa, joka on peräisin maapallon ekosysteemeistä ja perimmiltään auringosta. Aineen ja energian laadun automaattinen heikentyminen on väistämätön fysiikan lakien prosessi eikä laajemmassa kiertokulussa mikään palaa entiselleen. Varikkokäynti voi olla äärimmäisen hidas. Esimerkiksi vuosittain maapallolla kulutetun öljyn määrän tuottamiseen on luonnon ekosysteemeiltä kulunut viisi miljoonaa vuotta.

Tuotteiden ominaisuuksilla ja käyttötavoilla voidaan tietenkin vaikuttaa siihen, kuinka pitkään esimerkiksi älypuhelin pysyy siinä kunnossa, että sillä on todellista käyttöarvoa. Lopulta kaikki kuitenkin palaa jätteen muodossa takaisin luontoon. Tuotteen tai palvelun käyttöarvo määräytyy sen käyttäjän tarpeista. Parempi laatu tarkoittaa aina enemmän työaikaa ja aivotyötä, siis enemmän osaavia työntekijöitä ja parempaa organisaation johtamista. Työtä on periaatteessa rajattomasti.

Mitä on hyvinvointi?

 Hyvinvointikeskustelussa yksi perusongelma liittyy siihen, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan. Aika usein keskustelu lässähtää käsitteen määrittelyyn. Olen määritellyt hyvinvoinnin ylätasolla ja ilman pääajatusta sotkevia oletuksia seuraavasti:
"Hyvinvointi tarkoittaa tietyn systeemin kykyä toteuttaa lähes varmasti systeemille asetettuja tavoitteita tai olla tavoitetilassa".

Systeemi voi olla mikä tahansa toiminnallinen kokonaisuus, esimerkiksi ihminen, auto, koulu tai järvi.

Yksinkertaistettuna määritelmä kuitenkin tarkoittaa, että esimerkiksi auto toimii siltä vaaditun käyttötarkoituksen mukaisesti. Ihmisten maailmassa tavoite syntyy subjektiivisesti. Työpaikalla työntekijäyksilö voi esimerkiksi asettaa työtavoitteen itselleen tai käyttämälleen järjestelmälle. 

Hyvinvoinnin käsittely esimerkiksi kosmologisena ilmiönä, kuten vaikkapa supernovan syntymänä, on olennaista vain, jos sitä katsotaan ihmisten tulevien elinolosuhteiden näkökulmasta. Aurinko ei itse tunteettomasti toimivana oliona koe hyvinvointia, mutta sen toiminta on täysin keskeistä meille maapallolla eläville. Jos järvi saastuu ravintokelvottamaksi ja emme ole tarvinneet järveä tai emme tiedä järven saastuneisuudesta, niin hyvinvoinnissamme ei välttämättä tapahdu mitään muutosta. Fakta on kuitenkin, että jokaisella asialla tai osalla on jonkinlainen vaikutus kokonaisuuteen. Jos viallista osaa ei voi korjata, niin sen eristäminen muista osista voi onnistua teknologialla tai sitten ei.

Prolainen vastustaa maapallon ylikäyttöä ja haluaisi suunnata veroja ympäristönsuojeluun

Yrityksiltä vaaditaan ympäristövastuuta
Pron tutkimuksissa on säännöllisesti mitattu muun muassa jäsenten kokemusta yritysten ympäristövastuullisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista organisaatioiden toimintaan. Tilastojen mukaan yritysten vastuullisuus on ajan kuluessa parantanut, mutta vielä on myös selvää parannusvaraa. Vaikutusmahdollisuudet taas koetaan varsin rajallisiksi.

Onni luonnosta ja sosiaalisista suhteista 
Kysyimme jäsenten asenteita kuluttamiseen ja ekologiseen systeemiin. Eläkeläisten vastausten perusteella onnellisuus löytyy riittävästä määrästä sosiaalisia suhteita, sosiaalisesta toiminnasta sekä luonnosta, kuten liikunnasta, kalastuksesta tai marjastuksesta. Lisäksi eläkeläisillä korostuu hyvä terveys. Riittävä tulotaso mahdollistaa edellä mainittuja asioita, mutta raha passiivisena ilman merkityksellistä käyttökohdetta ei lisää onnea.

Veroja ympäristönsuojeluun
Prolaiset vastustavat maapallon luonnonvarojen ylikäyttöä ja yhä isompi enemmistö haluaisi suunnata veroja uusiutuvaan energiaan ja kierrätystalouteen.

Trendien perässä juokseminen ei kiinnosta
Ylellisempi tai viimeisten trendien perässä juokseva kulutusmuoto ei ole jäsenistössä hallitsevana ihanteena. Tutkimuksissa korostuu nimenomaan hyvän ja energisen vapaa-ajan tarve. Rikkaat sosiaaliset suhteet ja itselleen tärkeiden asioiden toteuttaminen edellyttää myös kiireettömyyttä ja hyväenergisyyttä. Järjestelyt, joilla tavoitellaan sosiaalista yhteisomistusta, kuten jakamistalous, eivät ainakaan Pron tutkimuksissa näy kovinkaan haluttuina talouden muotona.
 
"Globaalistuminen ei ole mennyt ihan putkeen"
Jäsenten kokemissa uhkakuvissa luonnon tuhoutuminen on selvästi pienempi uhka kuin esimerkiksi työllisyyden väheneminen ja työpaikkojen siirtyminen ulkomaille. Tulos kuvastaa juuri sitä, miten tärkeätä on hallita suuriakin muutoksia sosiaalisesti kestävällä tavalla. Voidaan sanoa, ettei globaalistuminen ole mennyt ihan putkeen, se ei ole taannut hyvän koulutustaustan omaaville suomalaisille turvallista työuraa. Mikäli ennusteet ilmaston muuttumisesta ihmiselle globaalisti vaivalloisempaan suuntaan pitävät paikkaansa, niin talous- ja sosiaalijärjestelmä joutuu kovalle koetukselle. Rinnalla tapahtuva globalisaatio ja digitalisaatio monimutkaistavat tulevaisuuskuvaa tavalla, joka riippuu myös päätöksistä, joita juuri nyt teemme paikallisella ja globaalilla tasolla.

Ilmaston ja ekologisen ympäristön muutoksen tutkiminen on luonnontieteilijöiden ja fyysikoiden osaamisaluetta. Astetta vaikeampi on osoittaa, miten suuri vaikutus ihmisen käyttäytymisellä on ilmastoon ja millä tavalla mahdollinen ilmaston muuttuminen vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin. Viime mainitulla alueella tarvitaan myös politiikan, talouden ja sosiaalitieteiden tutkimusta.

Pron tutkimuksessa mielenkiintoista on havaita, että prolaiset uskovat huonosti siihen, että jatkuva talouskasvu on välttämätöntä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Palkan hintana on kova uurastaminen usein heikohkosti johdetuissa organisaatioissa, joissa henkilöstö tuntuu olevan liian usein pakollinen kuluerä. Oman työtehtävän yhteiskunnallinen arvo ja merkitys koetaan varsin heikoksi. Olisiko olemassa jokin parempi malli toteuttaa omaa työelämää, kuitenkin palvella muita ihmisiä hyvällä osaamisella ja sosiaalisella vastuulla. Tutkitun perusteella herää kysymys, että onkohan valittu talousjärjestelmä, joka on rakennettu yksityisen rahallisen voiton ideologiaan, tehty joitakuita muita varten kuin suurinta joukkoa meitä tavallisia ihmisiä?

Linkkejä:

Keskeisiä havaintoja Pron tutkimusdatasta tiiviinä listana:
https://tiedostot.proliitto.fi/tmt/TEST/pro_tyoeko1.html#prologiikka1

Arvojen ja asenteiden tutkimussivut:
https://www.proliitto.fi/tutkimus/arvot-ja-asenteet

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron tutkija, jonka mielestä maailma olisi parempi paikka, jos päättäjien povitaskuista löytyisi 1972 kirjoitettu The Limits to Growth. Kirjan ilmestymisen aikaan ihmisen toiminta ylitti ensimmäistä kertaa maapallon kantokyvyn.