Oppisopimuksesta olisi moneksi | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Oppisopimuksesta olisi moneksi

29.4.2019 klo 14:15
|

Työmarkkinoiden sitkeä rakennetyöttömyys jatkaa keväästä huolimatta ikiroudassa. Olisiko oppisopimuskoulutus lääke rakennetyöttömyyteen?

Rakennetyöttömiä on nyt noin seitsemän prosenttia työvoimasta. Luku on korkea ottaen huomioon työttömien kokonaismäärän. Uusi maan hallitus ottaneekin rakennetyöttömyyden laskun yhdeksi hallitustavoitteekseen, mikäli se aikoo nostaa työllisyysastetta kohti tarvittavaa 75 prosenttia. Hallituksen keinot olisivat tervetulleita, mutta myös yritysten tulisi ottaa roolia asian hoitamiseksi.

Mitä rakennetyöttömyys on?

Työttömyyttä voidaan pitää rakennetyöttömyytenä, kun työttömyys ei vähene, vaikka työmarkkinoilla on työvoimapula. Pääsäännön mukaisesti tämän havainnointi on helpompaa taloudellisen kasvun aikana. Rakennetyöttömyys on osin seurausta vanhentuneesta osaamisesta ja työelämän kasvaneista vaatimuksista osaamiselle.

Samassa lauseessa puhutaan usein rakennetyöttömistä ja 1990-luvun lamassa työnsä menettäneistä. Rakennetyöttömyys on ilmiönä kuitenkin seurausta muun muassa osaamisen vanhentumisesta, alueellisesta työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelmasta sekä ammattien katoamisesta. Rakennetyöttömyys ilmiönä todennäköisesti säilyy lähivuosina voimakkaan digitalisaation vuoksi. Tämän vuoksi rakennetyöttömyyden uhkaa tulisi alentaa työpaikkojen sisällä tarjottavalla koulutuksella.

Väitän, että rakennetyöttömien työllistymistä helpotettaisiin ottamalla työpaikoilla käyttöön oppisopimusta ja palkkaamalla työtön henkilö. Väitettäni tukee se, että yhä useampi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta tutkinnon suorittanut työssäkäyvä henkilö opiskelee oppisopimusrahoituksella. Aikuiskoulutustoimijat ohjaavat oppisopimusrahoitukseen jo työelämässä olevia henkilöitä lähinnä sen helppouden vuoksi.

Oppisopimusrahoituksella olisi ensisijaisesti käyttöä työttömien uudelleen kouluttautumisessa. Tulisiko siis työttömien osallistumiskynnystä madaltaa, ja samalla yritysten ja koulutuksen järjestäjien velvoitteita kasvattaa?

Väitän, että rakennetyöttömyydestä kärsivä henkilö ei pääse helposti työelämään korkeiden kynnysten takia. Heillä ei ole työpaikkaa tai muitakaan sidoksia työelämään, joiden avulla oppisopimus saataisiin tehtyä. Yrityksen haluavat aina parasta laatua työmarkkinoilla. Tämä johtaa osin rakennetyöttömyyden säilymiseen. Oppisopimukselle ponnistaminen olisi iso hyppäys ja siihen tarvittaisiin työelämästä yritys sekä tuki ammatilliselta koulutuksen järjestäjältä.

Työnantajien tietoisuus oppisopimuksesta tulisi olla paremmin saatavilla, kertoo opetusministeriön selvityskin. Asenteellista valmiutta tulisi kasvattaa, jotta yritykset ottaisivat roolia uuden työvoiman kouluttamiseksi rakennetyöttömien keskuudesta.

Miten tämä tehdään, kerro sinä?

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron sopimusalavastaava.