Palkkaerovyyhti kolmeen osaan purettuna | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Palkkaerovyyhti kolmeen osaan purettuna

19.11.2018 klo 07:00
|

Palkansaajien palkkahyvinvoinnin edistäminen on ammattiyhdistysliikkeen korvaamattoman tärkeä ydintehtävä. Valitettavasti kehnohkosti työntekoa motivoivat ja palkkaoikeudenmukaisuutta tuottavat palkkausjärjestelmät ovat osasyy, miksi ay-järjestäytymisaste on viime vuosina laskenut.

Työntekijöiden heikompi järjestäytyminen lisää työnantajan ja työntekijän välisiä kahdenkeskisiä ja suljettuja palkkaneuvotteluja. Neuvotteluissa työnantajilla on ylivalta ja muutamat voimakkaat palkansaajat menestyvät. Tarina kuulostaa kuin talousnobelisti Bengt Holmströmin ja finanssioraakkeli Björn Wahlroosin toiveunilta.

Tutkitusti vahva ja yhtenäinen joukkovoima turvaa sen, että palkansaajat yhdessä saavat varmemmin heille kuuluvan siivun yrityksen tai julkisen organisaation tuottamasta tuloksesta.

Palkansaajille joukkona merkittävä palkkahyöty syntyy, jos joukkovoima työntää organisaatiota parempaan palkkausjärjestelmäkulttuuriin. Siirtyminen huonosta tilanteesta hyvään voi tarkoittaa jopa keskimäärin 15 prosenttia lisää palkkaa ja palkkasumma jaetaan paljon oikeudenmukaisemmin ja läpinäkyvämmin.

Asiaan liittyy myös tuottavuusdynamiikka. Palkkaoikeudenmukaisuudella on valtava merkitys ihmisen psykologiaan, motivaatioon auttaa muita ja olla mahdollisimman epäitsekäs osa koko organisaatiota. Sanotaan, että ihanteellisen tuottavassa organisaatiossa jokaisen yksilön ainoa päämäärä on poistaa muiden töiden esteitä. Hyvä palkkauskulttuuri synnyttää luonnostaan terveet ihmissuhteet koko henkilöstön tasolla. Kannattaa muistaa, että palkkataso määrää ihmisten arvo- tai tärkeysjärjestyksen työpaikalla.

Puhdas palkkasyrjintä

Pron tutkimusten perusteella noin joka toinen työntekijä on työpaikallaan palkkajonossa väärässä kohtaa. Samasta työstä saadaan eri palkkaa tai samalla palkalla työtä tehdään eri tasolla.

Naiset ovat miehiä todennäköisemmin palkkasyrjittyinä, sillä noin viidennes kaikensyisistä palkkasyrjintätapauksista selittyy naissukupuolella. Miesten kokema sukupuolesta johtuva syrjintä on hyvin paljon harvinaisempaa.

Palkkatasolla mitattuna sukupuolten välinen 8 prosentin keskimääräinen selittämätön palkkaero syntyy siis siitä, että pienehkö osa miehistä saa paljon korkeampaa palkkaa kuin heille työtekojen perusteella kuuluisi.

Todellisen ja paperilla kuvatun työnteon välinen kuilu voi olla huomattavan suuri.

Tehtäväsegregaatio

Syrjinnän harmaalla alueella on se, miten samoilla perustaustoilla oleva mies ja nainen säännönmukaisesti valikoituvat eri tehtäviin. Erot perhe-elämän työnjaossa vaikuttavat olennaisesti esimerkiksi siihen, voiko nainen ottaa paljon työmatkustamista vaativaa tehtävää tai ennakoimattomasti joustaa työajoissa.

Toisaalta on varmasti myös asenteita, joiden mukaan miehen katsotaan sopivan paremmin esimerkiksi vaativaan päätöksentekoon tai kovuutta vaativiin neuvottelutilanteisiin.

Oman keskustelun paikka on erilaisten tehtävien palkka-arvostus. Palkkaus määräytyy ihmisten tekemillä pisteytyksillä, millä ei ole aitoa objektiivista totuuspohjaa.   

Kasvatukselliset ja biologiset tekijät

Kolmantena erittäin laajana palkkoihin vaikuttavina tekijöinä ovat jo lapsuudesta lähtevät erilaiset polut, kuten poikien teknissuuntautuneisuus. On myös mahdollista, että pojat ja tytöt suuntautuisivat eri aloille, vaikka heitä kannustettaisiin ja tuettaisiin täysin tasapuolisesti niin koulussa kuin kotona.

Parasta olisi, että ihmiset löytäisivät työn, johon heillä olisi parhaat erityistaipumukset olla mahdollisimman tuottava osa systeemiä.

Kitkaa syntyy usein palkkojen osalta – miten systeemi arvostaa esimerkiksi opetus- ja hoiva-aloja suhteessa taloudellisiin ja insinööritehtäviin. Siilomainen etujärjestöajattelu ei ainakaan paranna keskustelua.

Työnteon tietyt fyysiset vaatimukset vähenevät koko ajan robottien korvatessa pala palalta miehiset sankariteot. Oikealla tavalla itsevarma mies olisi alaisilleen esihenkilö, sukupuolittuneet termit siivottaisiin museoon.

Toivottavasti roboteille ei määritellä sukupuolta.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron tutkija, joka uskoo parempien palkkausjärjestelmien tuottavan hyvinvointia ja palkkatasa-arvoa.

Klikkaa Pron tutkimussivulle tästä.