Puoliväliriihi jäi puolitiehen | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Pro+
  • Pro-kassa
  • Muut Pron verkkopalvelut

Puoliväliriihi jäi puolitiehen

26.4.2017 klo 17:50
|

– Suomi on tienhaarassa, totesi valtiovarainministeri Orpo tiistaina hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa. Myös katsojalle jäi tiedotustilaisuudesta olo, että Suomi totisesti on tienhaarassa, mutta puoliväliriihen perusteella tosin on vielä vaikea sanoa mihin suuntaan hallitus aikoo lähteä 100-vuotiasta Suomi-neitoa taluttamaan.

Puoliväliriihessä tuli merkittäviä ratkaisuja, jotka voivat onnistuessaan lisätä työtä ja kasvua Suomessa. Erityisen ilahtuneita Prossa olemme siitä, että hallitus on kuullut viestimme kiertotalouden tarvitsemista lisäpanostuksista. Kiertotalouden innovaatioiden ja liiketoimintaekosysteemien tukeminen voi luoda merkittävällä tavalla Suomeen työtä ja kasvua, kun pääsemme toteuttamaan suomalaisen osaamisen potentiaalia kiertotaloudessa.

Myös älyteollisuuden tekoälyohjelman luomisesta hallitusta pitää kiittää. Olemme Prossa ajaneet jo yli viiden vuoden ajan kansallisen älyteollisuusohjelman käyttöön ottamista. Tekoälyssä ja robotiikassa oleva liiketoiminnan potentiaali on niin valtava, ettei Suomella ole varaa heittää tilaisuutta hukkaan. Sen vuoksi pelkkä toimenpideohjelma ei riitä, valtiolta tarvitaan myös taloudellisia investointeja liiketoiminnan kehittämisen mahdollistamiseen. Viisas ja moderni elinkeinopolitiikka mahdollistaa menestyksen, mutta ei yritä valita voittajia. Suomen tuleekin olla kehityksen kärjessä, jotta saamme poimittua kehityksen hedelmät.

Lisäpanostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat tietenkin positiivisia uutisia, mutta kaiken hehkutuksen keskellä on hyvä pitää mielessä, että käytännössä nyt tehdyt päätökset eivät oikeastaan ole lisäpanostuksia, vaan hallituksen aiempien leikkausten perumisia. Tällä kertaa takinkääntöä voi tervehtiä ilolla, sillä Suomi on uhkaavasti alkanut jäädä jälkeen kilpailijamaistaan t&k-panostuksissa. Suunta muuttui oikeaksi, mutta lisäpanostuksia tarvitaan edelleen.

Miksi sitten puoliväliriihi jäi puolitiehen?

Yksinkertaisesti siksi, että hallitus jätti verotusta koskevat päätökset syksyn budjettiriiheen. Esimerkiksi yritystukien osalta verotukia tarkastellaan vasta syksyllä. Silloin agendalla saattaa olla esimerkiksi energiaveron palautukset, jotka muodostavat merkittävän osan yritystuista. Teollisuuden kilpailukyvyssä energian hinta on ehkä merkittävin kilpailuetumme muiden korkean osaamisen maiden rinnalla. Onkin elintärkeää, että hallitus ei ammu teollisuuden kilpailukyvyltä jalkoja irti leikkaamalla energiaverotukea. Palkansaajien ostovoimaa tulisi myös tarkastella tuloverotuksen osalta, jotta kotimainen kysyntä ei heikkene – viennin vahvistuminen ei ole vielä niin tukevalla pohjalla, että kotimaista kulutusta voisi ylenkatsoa.

Ammatillisen koulutuksen osalta voi olla tyytyväinen siihen, että hallitus päätti pääomittaa ammatillisen koulutuksen oppimiskeskusta, jotta ammatillisessa koulutuksessa voitaisiin hyödyntää uusia teknologioita mahdollisimman tehokkaasti. Iso kuva ammatillisessa koulutuksessa on silti synkkä. Hallituksen reformi sysää ammatillisen koulutuksen kohti epävarmaan tulevaisuutta. Millä tavalla varmistetaan se, työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyessä radikaalisti, että aito jatko-opintokelpoisuus säilytetään? Entä kuinka varmistetaan se, että opiskelijoille on tarjolla riittävästi laadukkaita työssäoppimispaikkoja niin että valmistuvilla opiskelijoilla on työelämän vaatimustasoa vastaava osaamistaso?

Hallitus päätti myös panostaa positiivisen rakennemuutoksen tukemiseen, erityisesti Lounais-Suomen osalta. Hieno homma, mutta kasvualojen muuntokoulutukseen ja tukemiseen tulisi panostaa kaikkialla Suomessa, ei ainoastaan Lounais-Suomessa. Muuntokoulutus on keskeisessä asemassa, kun pyrimme varmistamaan osaavan työvoiman tarjonnan joustavalla tavalla. Tähän hallituksen tulisi panostaa rohkeammin.

Loppuun vielä tärppi kautensa toisen puolikkaan aloittavalle hallitukselle. Työmarkkinoille kovasti toivottua lisäjoustoa Pro toisi ottamalla käyttöön olemassa olevien mallien rinnalle uuden työurien mittaisen työaikapankkimallin. Työuran mittaisella työaikapankilla tuodaan työmarkkinoille lisäjoustoa tavalla, joka hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa kustannusneutraalilla tavalla. Malli mahdollistaa tuotannon kausivaihteluiden tasaamisen ilman yt-neuvotteluihin turvautumista, edesauttaa työuran aikaista oppimista sekä perheen ja työn yhdistämistä, sekä tukee osa-aikaista työntekoa varsinkin työuran loppupuolella.

Syksyn budjettiriihen jälkeen näemme, mihin suuntaan hallitus kääntyy ohjatessaan Suomea tienhaaraan. Siihen saakka jatkamme Prossa määrätietoista työtä sen eteen, että hallitus valitsee tien, joka tuo Suomeen lisää työtä, kasvua ja hyvinvointia.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Pron puheenjohtaja.