Saisiko suomalainen työ oman valtuutetun? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Saisiko suomalainen työ oman valtuutetun?

13.9.2018 klo 06:00
|

Hallitus valitsi jo alkutaipaleellaan suomalaisen työn halpuuttamisen keinoksi nostaa maata taantumasta. Paitsi että taantuma loppui kolme kuukautta ennen kuin hallitus aloitti. Silti hallitus on vaatinut palkansaajilta kiky-tunteja, uhkaillut pakkolaeilla ja jatkuvalla syötöllä tehnyt esityksiä työehtojen heikentämiseksi. 

Viime kesäkuussa keskustapuolueen puoluekokous oli kokoontunut tuhatpäin Vuokattiin. Maakuntien isännät ja emännät oli sullottu paikallisen hotellin monitoimihalliin kuulemaan sanaa ja antamaan puoluejohdolle palautetta. Kokouksen avasi pitkällä puheellaan Suomen istuvan hallituksen pääministeri Juha Sipilä. Hallituksen moninaisten onnistumisten kehuminen oli vuolasta, mutta oli yksi asia jäänyt pääministeriä kaihertamaan. Keskusta ei ollut hallitustyöskentelyssään onnistunut tekemään suomalaisen ruuan tuottamisesta kannattavaa. Lavalta annettiin lupaus, että asiaan saadaan vielä muutos.

Koitti elonkorjuu ja hallituksen budjettiriihi. Niukkuutta jaettaessa hallituksen laarista löytyi miljoonan euron laastareita paikkaan, jos toiseenkin. Kerran tyhjää budjettikirstua kuopaistiin oikein kunnolla ja ammennettiin 90 miljoonaa euroa lisää satovahinkojen korvaamiseen. Tuttu kuvio jo kolmelta edelliseltä syksyltä, mutta tällä kertaa luvattiin vielä jotain enemmän. Hallitus esitti kokonaan uuden viranomaisen – elintarvikevaltuutetun – perustamista.

Idea kauppoja valvovasta valtuutetusta ei syntynyt tyhjästä, vaan useana perättäisenä vuonna Maaseudun Tulevaisuus on tehnyt kyselyn tästä markkinavoimiin puuttuvan viranomaisen tarpeesta. Elintarvikealalla valtuutettua on toivonut parhaimmillaan 97% vastaajista. Kovasti toivotun valtuutetun tehtävänä on puuttua kauppojen harjoittamaan polkuhinnoitteluun, sillä kahden ison kauppaketjun asema koetaan liian hallitsevaksi. Vastaajien mielestä suomalaisen maatalousyrittäjän työn hintaa puolustamaan tarvitaan valtion viranomainen.

Uusi viranomainen on varmasti paikallaan. Huonot kesät ovat tosiaan koetelleet suomalaista maataloutta ja Venäjän elintarvikeviennin tyrehtyminen näkyy edelleen ylituotantona suomalaisilla ruokamarkkinoilla. Kukaan ei varmasti ole kateellinen viljelijöiden asemalle, mutta ratkaisu puuttua kotimarkkinoiden hintamekanismeihin on silti erikoinen. Joku voisi miettiä, eikö satovahinkojen korvaukset ja uuden valtuutetun palkka kannattaisi mieluummin käyttää korvaavan uuden viennin luomiseen? Tehtäisiin suomalaisista elintarvikkeista hittituotteita muuallakin kuin Venäjällä, jotta kotimarkkinoiden ylituotantoa saataisiin purettua ja tuottajahintoja ylemmäs.

Sipilän hallitus valitsi jo alkutaipaleellaan suomalaisen työn halpuuttamisen keinoksi nostaa maata taantumasta. Paitsi että taantuma loppui kolme kuukautta ennen kuin hallitus aloitti. Silti hallitus on vaatinut palkansaajilta kiky-tunteja, uhkaillut pakkolaeilla ja jatkuvalla syötöllä tehnyt esityksiä työehtojen heikentämiseksi. Maatalousyrittäjän työn arvon suojeleminen ei välttämättä ole muilta pois, mutta se saa kysymään, miksei hallitus ole halunnut suojella palkansaajien työn arvoa?

Kirjoittaja on elinkeino- ja ympäristöpoliittinen asiantuntija, joka valitsee mielellään ruokakaupasta vaikka vähän kalliimman reilun kaupan leivän, mutta ei niele purematta palkansaajien työehtoheikennyksiä.