Suomen talous vakaaksi hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnilla | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Suomen talous vakaaksi hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnilla

27.10.2017 klo 10:35
|

Työmarkkinaosapuolten keskusteluissa vilisee talouslukuja viennin ja investointien varovaisesta kasvusta ja palkankorotuspaineista. Haluan tuoda keskusteluun uuden näkökulman siitä, millaisia säästöjä saataisiin aikaan kansantaloudessa puuttumalla aktiivisesti työpahoinvointiin ja panostamalla hyvään henkilöjohtamiseen.

Työnantajapuolen ekonomistit ovat esittäneet työehtosopimusneuvottelujen alkaessa lukuja Suomen varovaisesta ja ohuella pohjalla olevasta talouskasvusta. Tavoitteena on luonnollisesti perustella palkkamalttia ja hillitä kohta käytäviä palkankorotuskeskusteluja.

Laskelmissa kuitenkin nojaudutaan vain muutamaan totuttuun faktaan, lähinnä viennin ja investointien varovaiseen kehittymiseen sekä kilpailukykysopimus KIKY:n vaikutukseen. Keskusteluun on aiheellista tuoda myös uusia lukuja, joiden myötä näkökulma kääntyisi suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa vallitsevaan johtamiskulttuuriin ja työpahoinvointiin suomalaisilla työpaikoilla.

Työpahoinvoinnille on laskettu hintalappu

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on vuonna 2014 laskenut työpahoinvoinnin hintalapusta suomalaisilla työpaikoilla. Arvio työpahoinvoinnin vuoksi menetetyistä työtunneista on 24 miljardin euron paikkeilla.

Laskimme STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin kanssa työpahoinvoinnille oman hintalappumme. Käytimme laskelman pohjana menetettyjen työtuntien sijaan sairaspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkemenojen kustannuksia. Päädyimme niukimmissakin laskelmissa 10 miljardin euron työpahoinvoinnin kustannuksiin.

Puhuttiin sitten 10 tai 24 miljardin euron kustannuksista, puhutaan merkittävistä summista, jotka rasittavat suomalaista taloutta ja organisaatioita.  Pääekonomisti Ralf Sundin arvion mukaan tehokkaammalla ennaltaehkäisevällä politiikalla ja oikeilla investoinneilla työhyvinvointiin voitaisiin pahoinvoinnista syntyviä kuluja alentaa jopa 20-40 prosenttia.

Esimiestyö kadoksissa ilman koulutusta

Omien havaintojeni mukaan suurin pahoinvoinnin syy suomalaisilla työpaikoilla on organisaatioiden johtamiskulttuurissa ja esimiestyön puutteissa. Ongelmia syntyy erityisesti työpaikoilla, joissa esimiesten koulutukseen ei ole panostettu, jolloin vastuut ja velvollisuudet esimiestyössä ovat kadoksissa. Yhteistoiminnan edellytykset työnantajan ja työntekijöiden välillä saattavat myös puuttua lähes kokonaan. Ihmisistä ei välitetä ja työntekijöiden merkitystä tärkeimpänä tuotannontekijänä ei tunnisteta.

Tutkitusti ne työpaikat, joissa johtamiskulttuurin kehittämiseen ja työhyvinvointiin panostetaan, tuottavat taloudellisesti hyvin. Investoimalla esimiesten kouluttamiseen ja sitä kautta työhyvinvoinnin kehittämiseen, voisivat suomalaiset yritykset ja muut organisaatiot tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän. Älykkäässä organisaatiossa ymmärretään, että hyvinvoiva työntekijä hoitaa myös asiakkaan hyvin.

Osa hyvinvointia on myös se, että työntekijöiden ostovoima säilyy eikä perustoimeentulosta tarvitse jatkuvasti murehtia. Työmarkkinaneuvotteluissa odotellaan malttamattomana avauksia palkankorotuksista. Ei unohdeta näissä keskusteluissa työhyvinvointipanostusten merkitystä Suomen talouden kasvussa.  

 

Kirjoittaja on Pron palvelusektorin johtaja, jonka mielestä työehtosopimuksiin liittyvissä palkkaneuvotteluissa on unohdettu Suomen talouden ja työhyvinvoinnin yhteys.