Tarvitaanko kulutuskiintiöitä? | Ammattiliitto Pro
Valikko
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Tarvitaanko kulutuskiintiöitä?

25.11.2019 klo 09:00
|

Ilmastonmuutoskysymys on aikaisempaa enemmän Pron jäsenten mielissä. Ja medialla ja jopa ylitunteelliseksi menevällä some-rummutuksella on siihen osansa.

Parhaan tieteen mukaan ihminen on aiheuttanut luonnon monimuotoisuuden dramaattisen vähentymisen ja ilmasto lämpenee metaania ja CO2:ta tupruttaen kohti pientä Venus-ilmiötä. Pron lokakuussa toteutetun Arvotutkimus 2019 -tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia jäsenistä kokee ilmastonmuutoksen ja saastumisen lähitulevaisuuden uhkana. Verotusta halutaankin kohdentaa enemmän ympäristönsuojeluun, kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan. Problemaattiselle ydinvoimalle on lievän enemmistön tuki. Ihmiset odottavat valtapäättäjien ottavan ripeästi konkreettisia askelia ekologisemman talousinfrastruktuurin rakentamiseksi.
 
Palkkojen tulisikin osin perustua ekotuottavuuteen eli palkanmääräytymisen osana olisi mitatut ponnistukset tehdä sama työ vähemmällä ekologisella kuormalla. Tämä vaatii edistyksellistä organisaatiokulttuuria, jossa työtä mitataan ja työntekijöillä on suuret mahdollisuudet vaikuttaa omiin työntekotapoihin. Teknologia valjastettaisiin juuri oikealla tavalla työntekoon, kaikenlaisen hävikin ja hukan minimointi olisi osa työmottoa. Juurtuisiko "paljon vähemmän tai harvemmin, mutta superlaatua" pysyväksi uuden kapitalistisen järjestelmän muotisanaksi?
 
Yksilön kuluttamisen rajoittaminen tiettyyn kulutuksen ekologiseen kokonaiskiintiöön olisi suora ja vaikuttava ratkaisu. Pienituloisilla on jo olemassa tietty kiintiö, suurituloisille kulutuskiintiö iskisi rajusti. Hyvätuloiset ovat yksilökuluttajina maapallon ekosysteemejä eniten kuormittavia otuksia. Ovatko hyvätuloiset ansainneet suuremman vapauden tai kiintiön kuluttaa luontoa köyhempiä enemmän, on tärkeä pohdinta. Nuoren ekologinen vastuullisuus mitataan vasta sitten, kun hän pääsee hyville liksoille ja maailma on avoinna kaikkea jännää kulutettavaa. Vanhempien oma kulutuskäyttäytyminen on väistämättä myös osa lasten kulutuskäyttäytymistä. On tieteelliset perusteet piiskata elämäntapaa, johon liittyy häpeämätöntä ekologista piittaamattomuutta ja taustalla muun muassa halpatyövoiman hyväksikäyttöä.
 
Lopuksi, palkansaajan kannattaa miettiä kysymystä, jos ekologinen ja parempilaatuinen tuote on kaksi kertaa kalliimpi, mutta sillä on nelinkertainen hyötykäyttöikä, eikö samalla palkalla saa ajassa kaksi kertaa enemmän hyvää?
 
Tilastoja Pron jäsenten arvoista ja ihanteista.

Kirjoittaja on Pron vastaava tutkija.